Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Paaskallio (Karjakoski)  + (Ihalaisten Paaskallion mäen eteläpuolella … Ihalaisten Paaskallion mäen eteläpuolella oleva pelto, jonka nimeksi karttaan on merkitty Paaskallionpelto. Vuoden 1788 Ihalaisten kylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Paskaljo'' (TMKA, Mynämäki 11) ja vuoden 1794 Karjakosken kartassa ''Paskalljo'' (TMKA, Mynämäki 19²).rtassa ''Paskalljo'' (TMKA, Mynämäki 19²).)
• Petterinkoski  + (Ihalaisten ja Karjakosken kylien rajalla Laajoessa oleva koski.)
• Kolmhaaranpelto  + (Ihalaisten koulun pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Anttila (Ihamuotila)  + (Ihamuotilasta puheessa käytetty nimi omistajan sukunimen mukaan.)
• Ihamäenmetsä  + (Ihamäessä kasvavan puuston nimitys)
• Ihanterinlohko  + (Ihanterintorpan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Lehtinen (Sairinen)  + (Iivarin lohkotilasta yleisessä käytössä oleva nimitys asukkaiden mukaan (Lehtiset).)
• Kalininpaikka  + (Ilmamäen syrjässä aiemmin ollut Kalinin torppa.)
• Ilmamäenlato  + (Ilmamäen syrjässä oleva lato, jonka rinnakkaisnimi on Suonperänlato.)
• Valaskalliontie (Kustavintie)  + (Ilmamäen syrjästä Kustavintieltä tulee Valaskallioon ''valaskalliontiä''.)
• Suonperänlato  + (Ilmamäenladon rinnakkaisnimi.)
• Myllytahdon  + (Inkimaan länsipuolella sijaitseva peltolohko. Sen pohjoispuolella olevalla mäellä on ennen ollut tuulimylly.)
• Inkimaankallio  + (Inkimaan talon pohjoispuolella sijaitseva kallio. Vrt. Iso Inkimaa.)
• Niittupelto  + (Inkimaankallion pohjoispuolella sijaitseva pelto.)
• Papinniittu (Tapaninen)  + (Iso Inkimaan pohjoispuolella sijaitseva metsä, entinen niitty. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Papin Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Kasuri (Tapaninen)  + (Iso Inkimaan pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Majan Kasar'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Leonkallio (Hiivola)  + (Iso ja jyrkkä kallio Hangassuon metsätien vieressä Keskitalonmaan ja Hangassuon välissä. Miltei koko Hangassuota vastapäätä oleva puoli tietä on yhtenäistä kallioista aluetta. Leonkallio on alueen kallioista suurin. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.)
• Isokallio (Lehtinen)  + (Iso kallio Jutilan (ks. Mynämäki, Honkola) lohkotilan pohjoispuolella. Vrt. Pikkukallio. (MV, LH).)
• Lyyttarinkallio  + (Iso kallio tai mäki. Vanhan kansanuskomuksen mukaan kalliossa Mynämäen ja Nousiaisten rajalle lyöty kultaiset naula rajamerkeiksi. (AH).)
• Jälkikallio  + (Iso kallio, jolla jonkin elukan jälki, jonka viereen on kaiverrettu vuosiluku muistoksi lapsesta, jonka susi varasti Karjalan Kalelan kylästä, toi Jälkikalliolle ja söi. Nimi oikeastaan Jalkakallio, mutta sekoitetaan yleisesti keskenään.)
• Jalkakallio  + (Iso kallio, jolla jonkin elukan jälki, nim. jalanjälki, jonka viereen on kaiverrettu vuosiluku merkiksi suden viemästä lapsesta joskus 1860-luvulla. Kallio usein Jälkikallio. Yleisesti tunnettu.)
• Isokallio (Suojoki)  + (Iso kallio, paljasrinteinen, laskeutuu jyrkkänä tielle. Kelkkamäki. Kalliolla ollut vanhempikin, varsinainen nimi, joka ei enää muistissa ( V. Ollila 70 v.). Isokallio ollut kaskistelaisten käytössä.)
• Hankkavuori  + (Iso kallioalua Maanpään pohjoispuolella. Myös hankkaŋkalli₍ oi. Kartassa Hankavuori.)
• Lohkonkalliot  + (Iso kallioalue Karkoisten metsässä. Kartassa virheellisesti Jöylikänkallio, joka idempänä. ''noi'' (kalliot Yljäisten lohkotilan pohjoispuolella) ''ovà vā lohvoŋkalli₍oi. si₍äl ko oltti ni sanòtti et sīn ja sīn lohvos.'' (AY 83 v.))
• Rautavuori  + (Iso kallioalue Raumajärvensuon eteläosassa. Alueelta löydetty kupariesiintymiä. Isojako: Rautavuori. Melko yleisesti tunnettu. (OM, IL, AK).)

• Varjosenkallio  + (Iso kallioalue Varjosen lohkotilan itäpuolella.)

• Laihonkallio  + (Iso kallioalue, 2-3 km pitkä, kalliossa vu … Iso kallioalue, 2-3 km pitkä, kalliossa vuoren kaltaisia kohoumia, kuten Rajavuori. Nimen alkuperää ei tunneta, kalliolla ei kasva laihoja, ei myös nimetty läheisen Karjalan Kaarleisten Kivilän asukkaiden Laihojen mukaan. (RL) Alue kuuluu Ravean kartanon Karjalassa olevaan ulkopalstaan. Laihonkalliolla Karjalan Suojoen, Salavaisten ja Karppisten nuoret kävivät leikkimässä ja tanssimassa piirileikkejä pyhäiltaisin 1900-luvun alussa. Tanssitaitoa Karjalan jäykkäkoipisiin nuoriin levittivät Karppisten piiat. (JJ, VL)riin levittivät Karppisten piiat. (JJ, VL))
• Leonkallio (Karjakoski)  + (Iso kallioalue, jonka keskeinen osa aikanaan ollut paljas karjan oleskella itikoita paossa. Leonkallion länsipuolelta alkaa suot. Erittäin yleisesti tunnettu. ''le₍oŋkalli₍ol ovàp paimena huilannu'' (OM).)
• Marjastenmäki  + (Iso kallioinen alue Arvelan kantatalon Isonmetsän koilliskulmassa. Ollut hyvää marjastamismäkeä. (AA). Ei yleisesti tunnettu.)
• Keskikylänkivi  + (Iso kivi Keskikylänpellon länsipuolella. Kivi tunnetaan myös nimellä Pellilänkivi.)
• Pellilänkivi  + (Iso kivi Pellilänpellon ja Keskikylänpellon länsipuolella. Ks. Keskikylänkivi. ''ko kirkoŋkello soiva nīn pelläŋkivì hǟlǖ sanova vanha ihmise'' (VS s. 1912).)
• Jättiläisenjalka  + (Iso kivi, siirtolohkare, kukkarokivi, joka … Iso kivi, siirtolohkare, kukkarokivi, joka sijaitsee Mäkilän talon Isossahaassa. Yleisemmin kivestä puhuttaessa sanotaan vain ''mäkìlä hās se isò kivì'' (LK 1924). Kiven päällä on jälki, joka muistuttaa isoa jalanjälkeä ja siitä on sanottu, että se on jättiläisen jalanjälki. Jättiläinen olisi astunut toisen jalkansa kivelle ja toisen jalkansa Mynämäen kirkon katonpäälle. ''nīŋkon taikinasse astuttu.'' (LK 1924). Kiven yhteydessä kerrotaan myös usein tarinaa, johon liittyy kompa. Joku on kuulemma sanonut, että ''koŋ kirkoŋkello soi nī se hǟlü.'' - kirkonkello liikkuu ( ML 1929). hǟlü.'' - kirkonkello liikkuu ( ML 1929).)
• Haavisto (Jokila)  + (Iso kuivempi alue Kolkansuon itälaidassa. … Iso kuivempi alue Kolkansuon itälaidassa. Vrt. hāvistomäki, hāvistonok, hāvistonīt, hāvisto₍ojà, hāvistonkosk, hāvistosua, hāvistompalo, hāvistoperäsār. Haavistossa Ruokonen. "se-o ma₍ilma sivù hāvist ollu, kül siäl hāpojakki joskus kasvo mutem mnǟ tiär mist semmone nimì tlē." (HM, MR).mnǟ tiär mist semmone nimì tlē." (HM, MR).)
• Lammikko  + (Iso lähde tai pieni lampi, jossa on ympäri vuoden vettä. (AK 1914). Vrt. Lummelammikko, Silmälammikko.)
• Silmälammikko  + (Iso lähde, jossa on ollut läpi vuoden vettä. Toiminut aikoinaan tursunnummelaisten vesipaikkana. Nykyisin lähde on kuivunut.)
• Piha (Kalela)  + (Iso metsä, jonka eteläosassa samannimistä peltoa. Palstassa melkein joka talolla lohkonsa.)
• Töllivuori  + (Iso mäki Eilun ja Knuutilan kantatalojen maalla. Töllivuoren rinteessä vanha kellarin paikka, rinteessä luultavasti ollut asunto, vrt. Hirsmaaviitta.)
• Leonmäki (Valtola)  + (Iso mäki Kajalan rakennuksista pohjoiseen. Mäen reunassa Leonmaanpellot.)
• Isosaari  + (Iso mäki Lehdonsaarensuon lounaiskulmassa, jota sanotaan Isonladonsuoksi. (PV).)
• Ison-Tennunmäki  + (Iso mäki, hiekkametsää, vars. iso mäki Suontaustantiessä, jyrkin koko tiessä. Vrt. pohjoispuolella Vähäntennunmäki, ks. Tennunmäki.)
• Korppolevo  + (Iso mäkialue, jonka lähellä Korppopellot ( … Iso mäkialue, jonka lähellä Korppopellot (JS), jotka suoniittua. Sanotaan myös Korppomäki (''korppomäki''). Kartassa Korppulevo, mikä todennäköisesti virheellinen yleiskielistys, mikä leviämässä nuorten keskuuteen ja kauemmas, esim. Vehmalaisissa käytössä. Kalelassa aina Korppolevo, minkä arvellaan olevan lyhentymä korvessa olevasta levosta (EK). Katso levo.orvessa olevasta levosta (EK). Katso levo.)
• Puistomäki  + (Iso mäkialue, myös puistole₍o (ks. Levo), mäen syrjässä ''puistonīt'', josta niitetty suoheinää. ''se‿o kaike ma₍ilma sivù ollu puistomäkki, ihan sünkkä korppi se‿o.'' (HM))
• Keltmäki  + (Iso mäkinen metsäalue, rajoittuu Valtosen lohkotilan peltoihin ja Aistinsuohon.)
• Peräpelto (Knuutila)  + (Iso pelto Alhonojan eteläpuolella eli takana taloista katsoen. Knuutilan ja Väärikkälän kantataloilla samannimiset pellot rinnakkain.)
• Joenperä (pelto Nakkilassa)  + (Iso pelto Laajoen rannassa. Pelto kuuluu Joenperän tilaan ja ulottuu Järvenojasta Kuokkion tilan Luhdanpeltoon asti. Joenperä tuntuu olevan vain virallinen nimi. Pelto on niin lähellä kotoa, ettei sitä puheessa eroteta nimityksellä.)
• Isopuoli  + (Iso pelto Salontien vieressä vastapäätä Vähääpuolta. Isonpuolen peltoon rajoittuva metsä on pellon mukaan ''isompualemettä : -metäs'' (113304: 26/50 8).)
• Mikonalho  + (Iso pelto alavalla maalla, ulottuu Laajokeen. Isojako: ''Mikoalho''. Nykyisin useamman talon maata. Yleiseti tunnettu.)
• Ruokosuo (Kalela)  + (Iso pelto, alkuaan suota. Paikallisten mukaan Ruokasuo.)
• Matoperkko  + (Iso pelto, joka kaakkoispuoleltaan päättyy Lahnalampeen. Yleisesti tunnettu.)
• Pellonmäki (Haankylä)  + (Iso pelto, joka rinteessä. Rinne laskee Alhonojaan ja nousee taas ojan eteläpuolella. Knuutilan ja Väärikkälän kantataloilla samannimiset pellot rinnakkain.)
• Lumperla  + (Iso pelto, jossa kolmen talon lohkot. Ollu … Iso pelto, jossa kolmen talon lohkot. Ollut 1900-luvun alussa niittua, jossa sanotaan kasvaneen paljon lumpeita, josta nimi jotenkin johtuisi, nimestä eri variantteja. ''lumperla o koko paikkakunnan'' (ison peltoalueen) ''nimì. se‿o lūmperä oikke alkku₍as, si₍äl on kasvan paljo lumppei.'' (VA 80) Yleinen muoto on kylän muiden asukkaiden kesken Luunpera, mutta Maulan isännän kantaa pidetään oikeana. Kartassa virheellisesti Lumperä. Pellosta alkaa Lumperlanoja.esti Lumperä. Pellosta alkaa Lumperlanoja.)