Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Myllymäki (Suojoki)  + (Mäki, jolla ollut tuulimylly. Mäkeen yritetty joskus rakentaa Suojoen kirkkoa, sakariston pohja vieläkin näkyvissä. (VO))
• Ristenkallio  + (Kallio, joka sijaitsee Laitilan ja Mynämäe … Kallio, joka sijaitsee Laitilan ja Mynämäen rajalla olevalla Mietoisten pitäjän alueella. Kallion päällä on kolmen ja osittain neljänkin tien risteyskohta. Risteyksestä lähtevät tiet Laitilan Nästiin, Karjalaan ja Lemmille sekä Sulajoen metsätie. Joku oppaista epäili nimeä pakanuudenaikaiseksi ja kalliota vanhaksi ristiinnaulitsemipaikaksi (AH 1923). Yleisemmän mielipiteen mukaan nimi juontuu risteyksestä. ''se risteüs kon tiä menè laitila nästi ja karjala, nīŋkon kolmen tiä risteüs ja neljäŋki. ko se o risteüs ja kallio al.'' (HV 1922). Kallio on myös ollut miesten tappelupaikka, jossa Kivikylän ja Lemmin miehet ovat ottaneet yhteen. ''koŋ külät tappeliva. kivikülä miähet tulivat tappelema. ei suŋkkaŋ kukkaŋ kuallu mut selkkä saiva.'' (HS 1923).kkaŋ kuallu mut selkkä saiva.'' (HS 1923).)
• Myllymäki (Vehmalainen)  + (Mäki, jolla vielä 1920-luvulla on ollut Laurilan kantatalon tuulimylly. Avokalliot paikkalla Myllynkallio.)
• Salorannanmäki  + (Mäki, jolle Salorannan lohkotila on.)
• Karjankaivonmäki  + (Mäki, jonka kautta kulkenut vanha karjatie, jonka rinteessä mäen pohjoispuolella ollut karjakaivo, kylän yhteinen suovesikaivo. (IH, VO))
• Kappelimäki  + (Mäki, jonka laella Kappelikirkko on sijainnut.)
• Leppäholma  + (Mäki, jonka lähellä on Leppäholmanpelto ja … Mäki, jonka lähellä on Leppäholmanpelto ja Leppäholmanlato. Mäki on keskellä vesijättömaa-aluetta, joten vesi tulva-aikoina saartaa mäen. Nimessä esiintyy siis nähtävästi ruotsin saarta merkitsevä sana holm. Mäellä on kasvanut leppiä. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.in kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Muuntajanmäki  + (Mäki, jonka nimi tulee siellä olevasta muuntajasta. Vrt. Kukkamäki ja Kukkametsä.)
• Välimäki (Lehtinen)  + (Mäki, jonka nimi tulee siitä, että se sijaitee kahden muun mäen välissä. Käytetään myös nimeä Mäntymäki.)
• Riihimäki (Lehtinen)  + (Mäki, jonka nimi tulee siitä, että siinä on ollut riihi. ''siäl‿o semmone rīhi misä̀ kuivatti vilja.'' (LS 1906). Rinnakkaisnimiä Myllyriihenmäki, Laululavanmäki ja Tryskimäki.)
• Raivonmäki  + (Mäki, jonka nykyinen nimi on Kivistönmäki.)
• Myllyriihenmäki  + (Mäki, jonka rinnakkaisnimiä ovat Riihimäki, Laululavanmäki ja Tryskimäki.)
• Ketolanmäki  + (Mäki, jossa Ketolan asumus on ollut.)
• Liisanmäki  + (Mäki, jossa Liisankauppa oli.)
• Oksasenmäki  + (Mäki, jossa Oksasen lohkotila on. Edellisen asukkaan aikana ''ākustinmäkì''.)
• Vähä-Raveanmäki  + (Mäki, jossa Vähä-Ravea on ollut. Vertaa Vähä-Raveanlähde, Vähä-Raveanmetsä.)
• Kärmeluola (Mäenkylä)  + (Mäki, jossa asustelee käärmeitä. Kuuluu osana Keltmäkeen, jonka lounaiskolkassa sijaitsee. (PV))
• Korkkislevo  + (Mäki, jossa luonnonjyrkänne, sijaitsee Välisuon ja Peräsuon välissä. Ks. levo. (NV))
• Tammimäki (Hiivola)  + (Hiivolan ja Kauvaisten rajalla oleva metsämäki. ''sīn oli isoj joukon tammei.'' (OL 1924).)
• Koijumäki  + (Mäki, jossa nykyäänkin on koivuja; ennen paljon enemmän (latvuksia katkottu lampaille).)
• Tallimäki (Pyhäranta)  + (Mäki, jossa on ennen ollut Mäkilän talli.)
• Myllymäki (Koivisto)  + (Mäki, jossa on kallion päällä ollut tuulimylly (hävinnyt 1800-luvulla).)
• Mattilanmäki (Vihtamäki)  + (Mäki, jossa on nykyinen Raimo Verasen asuinrakennus. Ennen lähellä on ollut Mattila-niminen asumus.)
• Linkvistinmäki  + (Mäki, jossa on ollut Lindkvist-nimisen torpparin asumus (nykyisin tyystin hävinnyt).)
• Riihenmäki (Hietamäki)  + (Mäki, jossa on ollut Ravean riihi.)

• Pajamäki (Antikkala)  + (Mäki, jossa on ollut paja.)

• Myllymäki (Heikkilä)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimyllt viljan jauhamista varten. Talon itäpuolinen rinne.)
• Myllymäki (Kaukurla)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimyllt viljan jauhamista varten. Talon pohjoispuolinen mäki.)
• Myllymäki (Katavainen)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimyllt viljan jauhamista varten. Mäki pienellä metsäsaarekkeella peltojen keskellä. Mäestä puhutaan nimellä ''meriläm müllümäki''. Rinnakkaisnimi Mäkipää.)
• Myllymäki (Pyhe)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimylly (hävinnyt 1930-luvulla).)
• Myllymäki (Antikkala)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimylly.)
• Tryskimäki  + (Mäki, jossa on puitu vilja. ''ko tǟl sanòttiŋ ko menttim puima vilja ni menttin trüskil.'' (LS 1906). Mäestä käytetään myös nimiä Riihimäki, Myllyriihenmäki ja Laululavanmäki.)
• Korppulao  + (Mäki, katso Ryövärinaro.)
• Keonmäki  + (Mäki, korkeampi paikka, joka on joskus oll … Mäki, korkeampi paikka, joka on joskus ollut Hankkantien vieressä lähellä Mattilan tilaa. Mäelle ajettiin joskus heinää kuivumaan ja heinistä muodostui mäelle keko. Nimitystä ei enää käytetä ja vain vanhimmat muistavat sen. ''ol semmoneŋ korkkemp paik ko heinä tehti.'' (MR 1938).korkkemp paik ko heinä tehti.'' (MR 1938).)
• Kuivurimäki  + (Mäki, kuivuri hävinnyt. Myös ''pajàmäkì''. Näitä vanhempi nimi ''matìmäkì''.)
• Lautamäki  + (Mäki, kuuluu Isoniitunmäkeen, sen eteläosaan. Katso myös Lautamäenpelto.)
• Pajamäki (Pyhäranta)  + (Mäki, lähellä paja. Vanhastaan ''matìmäkì'', myöhemmin myös ''kuivurimäkì''.)
• Matomäki (Hietamäki)  + (Mäki, nimi johtuu käärmeiden runsaudesta.)
• Vireeninmäki (Koivisto)  + (Mäki, saanut nimen Koiviston entisen isännän mukaan (isäntänä v. 1862-78, k. 1910), joka on viettänyt vanhuudenpäivänsä tässä mäessä olleessa vanhanisännän rakennuksessa (hävinnyt).)
• Koimäki (Pyhäranta)  + (Mäki, siinä kasvaa melkein yksinomaan koivuja (murt. koiju).)
• Vilkonmäki (Antikkala)  + (Mäki, soranajon vuoksi hävinnyt. Naapurikylän Pyheen karttaselityksessä vuodelta 1792 (isonjaon asiakirjat): ''Wilkomäki''.)
• Perkkomäki (Rantavakkinen)  + (Mäki, vertaa Perkkosilta.)
• Laakso (Suojoki)  + (Mäki-Lassilan lohkotilan entinen vanhanmehentupa. 1930 erotettu talosta, asukkaista nimitys. Tsetimalan mäessä tien eteläpuolella. Asukkaat: autio (aik. ''laaksot'').)
• Huntin Lassila  + (Mäki-Lassilasta 1900-luvun alussa Vähä-Suojoella käytetty nimitys, joka jostain syystä koettiin pejoratiiviseksi (hunt = ? hund eli koira, JJ).)
• Maantienvieruspelto (Liuskallio)  + (Mäki-Mattilan länsipuolella, vanhan maantien eteläpuolella sijaitseva Kylä-Mattilan pelto.)
• Myllymäki (Tursunperä)  + (Mäki. Katso Franttila.)
• Tammimäki (Saari)  + (Mäki. Mäellä kasvaa tammia. Toinen puoli mäestä on rauhoitettu luonnonsuojelualuetta. Vähäsaaren torpan asukkaat käyttävät nimeä Niitynmäki; mäki on heidän niittynsä vieressä. Isojaon kartta 1889-90: Tammi mäki.)
• Isonladonmäki  + (Mäki. Mäellä on Isolato-niminen lato.)
• Majurinmäki  + (Mäki. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Pöksmäki (Hietamäki)  + (Mäki. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Ks. Lauttanpäänmäki.)
• Matinmäki  + (Mäki. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Uudempia nimityksiä: ''kuivurimäkì'' ~ ''pajàmäkì''.)