Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kilupirtti (pelto)  + (Pelto. Kuulunut hävitettyyn Mäkiläntorppaan. (EK))
• Koiluodonpelto  + (Pelto. Lähellä on Koiluodon torppa, joka on Koiluodon mäessä. ''satùlmākarin torp on tosà koiluaromʙellos.'')
• Kaalimaa  + (Pelto. Mattilan ja Knuutilan kantatalojen Kaalimaat rintasin Mattilan talon pohjoispuolella. Knuutilan Kaalimaasta osa Salorannan lohkotilan Vasikkahakaa ja Kotopeltoa. Katso myös ''kālmā₍ojà''.)
• Kytä (pelto)  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Kytä (Perintötalo)  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Junninperkko  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Junnin Perko''.)
• Kölhä (Valaskallio)  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Kölhä Nijttu''.)
• Liinikko  + (Pelto. Nimen syytä ei tiedetä (hyvin vanha nimi).)
• Kylmävainio (Ravea)  + (Pelto. Nimi johtuu sen hallanarkuudesta. Sen halki virtaava luonnonoja on ''külmävainio₍ojà''.)
• Pirtinpelto (Ravea)  + (Pelto. Nimi johtuu siitä, että sen kohdalla jokirannassa on ollut muonaväen sauna (pirtti 'savusauna').)
• Saliladonpelto  + (Pelto. Nimi johtuu siitä, että siinä on ol … Pelto. Nimi johtuu siitä, että siinä on ollut asuinrakennuksen salista tehty hirsilato (purettu kauan sitten). Nimi on nykyisin jäänyt käytöstä; siitä ja toisesta Pyheen kylän rajalla olevasta pellosta, Matokankareenpellosta, käytetään yhteisnimitystä ''pühèrajàmʙello''.tetään yhteisnimitystä ''pühèrajàmʙello''.)
• Koijumetsä (Uhlu)  + (Pelto. Nimi tullut siitä, että paikalla on ennen kasvanut koivumetsää. Rinnakkaisnimenä Isoniittu.)
• Ketolaloukas  + (Ketolan viereinen pelto on Ketolaloukas. Se on aikoinaan ollut pientilojen yhteislaitumena. Katso loukas.)
• Nopsala (Kalleinen)  + (Pelto. Nimityksen ikää tai alkuperää ei tiedetä.)
• Nikulanmaa  + (Mynämäen Lemmettylän Jaakolan länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Paavonpelto  + (Pelto. Ostettu tilaan Paavo-nimiseltä mieheltä. Rinnakkaisnimi Lähteenloukas.)
• Koskenhuhta (Valtola)  + (Pelto. Pellon läpi kulkevan Myllyojassa on kosket pellon kummallakin puolella. Tunnetaan myös nimellä ''koskenīttu''. Katso myös Koskenhuhdanmäki.)
• Lähdepelto  + (Pelto. Rinnakkaisnimi Ukshaka.)
• Haka (Valtola)  + (Pelto. Sen eteläosa: Haanperä)
• Haka (Valaskallio)  + (Pelto. Seuraavilla taloilla: Nikula, Paavola, Vuola)
• Lähteenniittu (Katavainen)  + (Pelto. Sijaitsee Pohjolan tilan länsilaidalla (neljän eri karttaruudun alueella). Pellossa on paljon lähteensilmiä.)
• Peräniittu (Laukola)  + (Pelto. Sijaitsee koillispäässä Etuniitun takana.)
• Marketta (Heikkilä)  + (Pelto. Sijaitsee kylän itärajalla, melkein rautatien varressa.)
• Marketta (Viljamaa)  + (Pelto. Sijaitsee kylän itärajalla, melkein rautatien varressa.)
• Riihenpelto (Karkoinen)  + (Pelto. Sijaitsee kylän keskivaiheilla pohjoiseen päin.)

• Pitkäpelto (Raukkaa)  + (Pelto. Sijaitsee luultavasti kylän pohjoisosassa.)

• Linjanpelto  + (Pelto. Sijaitsee talosta pohjoiseen päin. Pellon yli kulkevasta sähkölinjasta tuleva nimi on uusi ja nykyään käytössä.)
• Tuomola (Kaukurla)  + (Pelto. Sijaitsee tilan koillispäässä.)
• Makasiinintausta (Sukoinen)  + (Pelto. Sijaitsee tilan lounaispuolella. Pellon laidalla on vanha makasiini.)
• Nahkurinmaa  + (Pelto. Tarkka sijainti tuntematon. Nimi johtuu siitä, että peltoa omistanut muuan nahkuri.)
• Isopelto (Pyhe)  + (Pelto. Toinen, nykyään hiukan isompi pelto: ''vähäpelto'' (välissä Pitkäsmäki).)
• Kuusvuori (Sydänperä)  + (Pelto. Tämän nimistä vuorta ei nykyisin tunneta (ympäristö kuitenkin mäkistä ja kallioista, joskaan vuori-nimitykseen ei luulisi olleen aihetta). Pelto mainitaan - niittynä - isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Kusvuori''.)
• Kanniittu (Soukko)  + (Pelto; entinen niitty (Isonojan varressa. Nummen isojaon asiakirjoissa v. 1801: ''Kando Nijttu'' (nykyisin ei nimeä osata "palauttaa" tätä vastaavaan muotoon).)
• Ristenperä (Soukko)  + (Pelto; kieleke. "peräpelto", Isonojan ja Nummen maiden välissä. Isonjaon asiakirjoissa: ''Ristin päran Nijttu'' (1801), ''Ristenpärä'' ~ ''Ristinpärä'' (1807).)
• Isopelto (Soukko)  + (Pelto; sen eteläpuolella pienimpi Vähäpelto. Vain vanhimman oppaan (87 v.) muistama nimi: ''Toi ol Isòpelto ko Lehtolinnaki o.'' Ilmeisesti sama kuin isonjaon asiakirjoissa v. 1801: ''Torpan puolinen Wainjo''.)
• Luhta (Vuoluinen)  + (Peltoa Mynäjoen kahtapuolen. Luhta on iso … Peltoa Mynäjoen kahtapuolen. Luhta on iso peltoalue, joka ulottuu Vuoloisista Haankylän ja Haanperän yksinäisen maiden läpi Mynämäen Tapanisten maihin. Ollut luultavasti joskus järveä. Alueelta löydetty yksipuisia veneitä (KS). ''tǟl päi (Karjalassa) nītui sanòta luhriks.'' (AH, kotoisin Hämeestä).sanòta luhriks.'' (AH, kotoisin Hämeestä).)
• Kuusisto (Ollila)  + (Peltoa Ollilan talon länsipuolella. Pohjoisempana Pihalan Kuusisto.)
• Palokankare  + (Peltoa Pihalan lohkotilan eteläpuolella.)
• Palkinperkko  + (Peltoa ja metsä ja suota Heinähuhdan ja Linttissuon välillä. (OM) Ei käytössä.)
• Haavisto (Haankylä)  + (Peltoa ja niittyä ja metsää Karjalan Haankylän pohjoispuolella. Seudulla ollut paljon haapoja, on vieläkin, mistä nimi saattanut johtua (OM). Haaviston pellon länsipuolella ''hāvistoŋkallio(t)'' (KAH))
• Tervaniemi (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla, melkein joka talolla ''tervaniämelohk''. Pellon eteläreunalla Mynäjoki tehnyt ennen joen perkausta mutkan ja jokeen tullut pieni saari, jossa poltettu tervaa (KS).)
• Isolohko (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla. Airikkalan ja Isontalon lohkot ovat Kalelan tien pohjoispuolella, muut eteläpuolella. Vrt. Vähälohko. Pelto rajoittuu Mynäjokeen Tervaniemeen ja Ketolohkoon.)
• Ketolohko (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla. Rajoittuu Isoonlohkoon, Varsojaan ja Haijaistenpeltoihin.)
• Haapamäenpelto  + (Peltoa lähellä Näkkelmäkeä.)
• Laidun (Lempiskallio)  + (Peltoa, joka on ennen pellon raivaamista ollut kotieläinten laidunmaana. Laidun sijaitsee molemmin puolin Kärpännokantietä. Pellosta erotetaan Laitumen isopuoli eli Laitumen yläpuoli ja Laitumen pikkupuoli eli Laitumen alapuoli .)
• Latoniittu (Valtola)  + (Peltoa, joka on osa Laajoen rannan laajaa niittualuetta, Luhtaa. Pelto on saanut nimensä niitun keskellä olevasta ladosta.)
• Niittu (yleisnimi)  + (Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. ''nīttu'' usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. ''menä nīitul'' = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta.)
• Toivola (Kaivola)  + (Peltoa, joka sijaitsee Laitumen peltojen j … Peltoa, joka sijaitsee Laitumen peltojen jälkeen Kärpännokantien kummallakin puolella. Pelto on ostettu 1940-luvulla Kaivolan kylän Lounalan talosta. Lisämaan on ajateltu antavan myös toivoa ja siitä nimi. Pellosta erotetaan Toivolan yläpuoli ja Toivolan alapuoli. ''annettu nimi ko māmittar‿oŋ küsünü. meinattu et ko lissä mā o sāttu et sīt toivo lissän tulè.'' (MR 1938)āttu et sīt toivo lissän tulè.'' (MR 1938))
• Kotopelto (Kuokkio)  + (Kuokkion eteläpuolella sijaitseva lähipelto.)
• Kotopelto (Koivula)  + (Koivulan länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Vanhatontti (Honkala)  + (Peltoa, jonka syrjässä ollut Jutilan aikaisempien asujien tupa eli Hillankorpitorppa. (NV))