Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Rekolan tilaan kuuluva osa Haijaisten Laitumenpellosta.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Vesiniittu (Kurina)  + (Rauvolan yksinäistalon pelto Kurinan kylän alueella, Rauvolan eteläpuolella.)
  • Rauvolantie  + (Rauvolan yksinäistilalta Kurinantielle johtava tie.)
  • Ravean Sankari  + (Sankarista joskus käytetty nimi.)
  • Järvenmäki (Suojoki)  + (Ravean Sankarin lohkotilan maalla oleva mäki, Lahnalammen laidassa. Sen itäpuolella on Sankarin Järvenpelto.)
  • Sankarin Vilkku  + (Ravean Uudentalon vanhan isännän tupa Karppisten maalla. Vanha Lundgrenin paikka. Asukkaat: ''sankari vilkku ~ viljo'')
  • Lillgård  + (Ravean kartanon metsäpalsta ulkopalstalla Ravean kartanon metsäpalsta ulkopalstalla Karjalassa. Huom. Ravean kartano muodostettu 1960 Ravean kylän Storgård- ja Lillgård-nimisistä taloista: ''lilkȫri'' tunnetaan vanhaksi nimeksi, jopa viralliseksi Karjalassa, sen alkuperäinen tarkoite ei täysin selvä. (VR).kuperäinen tarkoite ei täysin selvä. (VR).)
  • Vaarinkorpi  + (Raveanmetsän eli Säätiönmetsän virallinen nimi, ei tunnettu Karjalassa.)
  • Raveanlähde  + (Raveanmetsässä oleva hyvä lähde. Metsärannan lohkotila ottaa siitä kuivina aikoina vettä, ajoittain muutkin Sairisten kylän asukkaat.)
  • Reilänlähde  + (Reilänmäessä sijainnut luonnonlähde, joka nykyisin on kaivona. Lähteestä käytettiin myös nimeä Kauneuslähde. ''sē‿o nī ülö hüvä kaivo etèi vesì koska lopù.'' (OJ 1930).)
  • Retki (Vehmalainen)  + (Reitti, jota pitkin Vehmalaisten talojen lReitti, jota pitkin Vehmalaisten talojen lehmät vietiin metsälaitimille. Retki eristetty pelloista riukuaidoin. Retki alkoi Etuveräjästä ja päättyi Takaveräjään umpisokkeloon jossain Ryövärinlevon paikkeilla. Retken varrella neljä muutakin veräjää, joiden nimi ei enää tiedossa. Myöhemmin Retken tilalla Aulin metsätie, jota jatkettu pitemmäs soille. Myös Lehmäretki.jatkettu pitemmäs soille. Myös Lehmäretki.)
  • Lehmäretki  + (Reitti, jota pitkin kylän lehmät kuljetettiin metsälaitumille talojen takamailla. Katso Retki.)
  • Leppäranta  + (Rekisterinimi, ei kansanomaisessa käytössä. Talosta käytetään sukunimen mukaista nimeä Virtanen, aikaisemmin Ranta-Fiinun torppa.)
  • Kotopelto (Rekola)  + (Rekolan eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
  • Köykänmäki  + (Rekolan itäpuolella sijaitseva metsämäki.)
  • Riihenmäki (Vihtamäki)  + (Rekolan itäpuolella sijaitseva pieni mäki, jossa ennen ovat olleet talon riihet. Nykyään paikalla on peltihalli.)
  • Riihipelto (Rekola)  + (Rekolan kaakkoispuolella sijaitseva peltolohko.)
  • Palola  + (Rekolan kantatalon entinen torppa. Erotettu itsenäiseksi Yli-Rekolan tilasta v. 1928 ja osin v. 1931. Virallinen nimi Palola. Asunto maantien vastakkaisella puolella silloin, kun paikka vielä oli torppana.)
  • Yli-Rekola  + (Rekolan kantatalon pääosan nimitys vuodestRekolan kantatalon pääosan nimitys vuodesta 1916. Karjalan kunta on ostanut tilan v. 1922. Nykyään ko. alueet tunnetaan kunnan maana (''kunna māt''). Tilasta on lohkottu erittäin paljon lohkoja ja tontteja: v. 1928 ja 1931 Palola, v. 1931 Leppänen, Rekola (lohkotila), Kallio, v. 1953 Kivimäki, Rauvola, Puisto, v. 1961 Lepomäki ja Tammikallio., Puisto, v. 1961 Lepomäki ja Tammikallio.)
  • Ala-Rekola  + (Rekolan kantatalosta (ks.t.) v. 1916 lohkoRekolan kantatalosta (ks.t.) v. 1916 lohkottu tila. Tunnetaan sekä virallisella nimellä että omistajien nimellä (ks. Seikola). Tilasta erotettu v. 1943 Raiston lohkotila ja Tontti, sekä v. 1945 Korpilinna. Vrt. Yli-Rekola. Tästä johtuu ilmeisesti sanan murreasukin.Tästä johtuu ilmeisesti sanan murreasukin.)
  • Vainiotalo (Laajoki)  + (Rekolan kantatalosta lohkottu tila. Nimi on otettu omistajien sukunimen mukaan. Tila tunnetaan yhä edelleen Vainiotalona. Asukkaat: ''vainītalòlaise''. Tilasta on lohkottu seuraavat tontit: v. 1929 Yrjölä, Tyynelä, v. 1939 Välimäki sekä v. 1943 Taimila.)
  • Etu-Vähilä  + (Rekolan lohkotilaan kuuluvan Vähilän etuosa. Vrt. Taka-Vähilä.)
  • Fredrikantupa  + (Rekolan lähistöllä ollut mäkitupa, jossa on asunut Fredika.)
  • Karjalähde  + (Rekolan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Karjalähten Njtu'' (TMKA, Mynämäki 65).)
  • Lehto (Juva)  + (Rekolan tienhaarassa ollut asumus, jossa on asunut Frans Lehto, joka on ollut Knuutin talon poikia. Mökissä on ollut vaatimaton kyläkauppa.)
  • Merilä (Juva)  + (Rekolan tila on kuulunut joskus Merilälle ja se on ostettu myöhemmin Katunpään vanhusten asunnoksi. Nykyisin rakennus on kesämökkinä. Tilannimeä on käytetty, kun Katunpään mamma on asunut Rekolassa. Rekolan kohdalla on Merilänkoski.)
  • Haaramäki (Haijainen)  + (Rekolan tilaan kuuluvat metsäalue HaijaistRekolan tilaan kuuluvat metsäalue Haijaisten kylän luoteiskulmilla. Paikalla kerrotaan olevan paljon käärmeitä. Haaramäki on saanut nimensä siinä joskus sijainneen hāramä₍e äitin tu₍an mukaan. Torppa on hävitetty vuosia sitten, tarkkaa aikaa kyläläiset eivät enää muistaneet. Haaramäessa on kuitenkin vielä torpan rauniot jäljellä.n kuitenkin vielä torpan rauniot jäljellä.)
  • Haaramäenpelto  + (Rekolan tilan maihin kuuluva viljapelto Haaramäen ja Lenkintien välisellä alueella. Pellon läpi kulkee Haaramäenoja, jonka rinnakkaisnimiä ovat Viemäri ja Varsoja.)
  • Liittisten Maija  + (Reunan eteläpuolella sijainnut pieni asumus. Vrt. Ihalaisten kylän Liittistenpelto (ks. Liittisi).)
  • Hakala (Mielismäki)  + (Reunasen suvun omistuksessa oleva tila vuodesta 1962. Nimen alkuperää ei tunneta. Nykyisin yleisempi nimi tilasta on omistajien sukunimi. Tila, entinen Mielismäen torppa. Tilan itäpuolella sijaitseva lähde on Hakalanlähde.)
  • Uusihaka (Ihalainen)  + (Riamäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
  • Kusisuntti  + (Ridannummella haarautuvan polun toinen haara lähtee ''kusìsuntimmāsto'': polulla vetelä kohta, jossa ollut 2-3 porrasta, polku jatkuu Lähteennummelle. (HM))
  • Ridannummenkalliot  + (Ridannummella olevat kalliot.)
  • Vanhahaka (Raimela)  + (Rienun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty ja laidun.)
  • Riihimäki (Kuuskorpi)  + (Riihenmäen maarekisterinimi.)
  • Riihenpelto (Palolainen)  + (Riihenmäen pohjoispuolella oleva pelto.)
  • Pitkäpelto (Palolainen)  + (Riihenmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
  • Riihentanhua  + (Riihenmäkeen johtava tie, toiselta nimeltään Aukontanhua.)
  • Aukontanhua  + (Aukonpellon läpi kulkeva tie.)
  • Savipelto (Pursinen)  + (Peltolohko, Pietilän päärakennuksesta kaakkoon.)
  • Kivisillanoja  + (Riihorvon läpi virtaava oja. Sen yli rakennettu silta on tehty kivestä.)
  • Puisto (Laajoki)  + (Riikniitun lohkotilan peltoa, ei yleisessä käytössä Vertaa eteläpuolella Mynämäen Valtolan ja Jokilan maassa Puistomäki.)
  • Ruutti (Tarvainen)  + (Riitalhon eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
  • Mäkipelto (Variksenloukas)  + (Rinnakkaisnimi Variksenloukas.)
  • Kuuvanoja  + (Rinnakkaisniminä Kurkolanoja ja Pursilanoja.)
  • Järvisen paikka  + (Rinnakkaisnimitys Järvelälle, esiintyy useammin.)
  • Rinnanlähde  + (Rinnanpellossa Yläneelle menevän tien vieressä oleva luonnonlähde.)
  • Tiskari  + (Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Jotkut entiset omistajat ovat käyttäneet nimitystä. Pellon yläpäätä on sanottu Tiskarinpääksi. Vanhimmat kyläläiset muistavat pellolle myös pilkkanimen Meravitunrinta tai Meravittu.)
  • Meravitunrinta  + (Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Nimi on Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Nimi on vanhimpien kyläläisten tuntema halventavasävyinen nimitys, joka johtuu jonkun entisen emännän käyttämästä kirosanasta. Omistajat itse ovat käyttäneet nimeä Tiskari. ''se mamma sanos‿ain et voi meràvit.'' (HV 1922) On saatettu sanoa myös lyhyemmin, että ''mennä meràvittu.'' (HV 1922)emmin, että ''mennä meràvittu.'' (HV 1922))
  • Rintapelto  + (Rinnepelto, joka laskee Laajoelle päin. Pelto sijaitsee Laajoen rannassa lähellä Heikkilän taloa. Pellon kohdalla Laajoessa on Leppäkoski.)
  • Rintala (Saari)  + (Rintala on Laitumenmäen syrjässä, mäen viettävässä rinteessä, joten voidaan ajatella sen olevan mäen "rinnassa". Nimi ei voi olla kovin vanha, koska eräs vanhus väitti muistavansa, kun Rintalan torppa rakennettiin.)