Ero sivun ”Saaren lahti” versioiden välillä
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Nimilippu | {{Nimilippu | ||
|NI=Saaren lahti | |||
|MU=sārelaht | |||
|KU=Mietoinen | |||
|KY=Saari | |||
|KA=Jd6 Hd7 | |||
|LA=Lahti | |||
|KO=Nykyisen Saaren säpin ja Uudenniityn paikalla ollut merenlahti, joka on jo täysin kuivunut. Lahdenperän torppa on muistitiedon mukaan joskus ollut lahden pohjukassa. Meren on joskus täytynyt ulottua paljon Saarenlahtea laajemmallekin alueelle. Lähellä Lahdenperää on näet Naissaari-niminen mäki. Saaren kartanokin on arvattavasti joskus ollut meren ympäröimä. Silakkakari, Koiluoto ja Ruskari ovat olleet Saaren lahden ja meren välissä. Silakkakari ja Koiluoto ovat olleet saarina; Ruskari niemenä, ehkä joskus myös saarena. Nimi Saaren lahti palautuu kaukaisempaan aikaan kuin vanhusten muistitieto. Jo isonjaon kartassa 1889-90 on merkitty pelloksi Uusiniitty, joka on Saaren lahden entistä pohjaa. | |||
|KEKU=MIETOINEN | |||
|KE=Tapani Salmel 1957 | |||
}} | }} | ||
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1596.gif | Nykyisen [[Saaren säpi]]n ja [[Uusiniitty (Saari)|Uudenniityn]] paikalla ollut merenlahti, joka on jo täysin kuivunut. [[Lahdenperä (Saari)|Lahdenperä]]n torppa on muistitiedon mukaan joskus ollut lahden pohjukassa. Meren on joskus täytynyt ulottua paljon [[Saarenlahti|Saarenlahtea]] laajemmallekin alueelle. Lähellä Lahdenperää on näet [[Naissaari]]-niminen mäki. Saaren kartanokin on arvattavasti joskus ollut meren ympäröimä. [[Silakkakari]], [[Koiluoto (niemi)|Koiluoto]] ja [[Ruskari (mäki)|Ruskari]] ovat olleet Saaren lahden ja meren välissä. Silakkakari ja Koiluoto ovat olleet saarina; Ruskari niemenä, ehkä joskus myös saarena. | ||
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1597.gif} | |||
Nimi Saaren lahti palautuu kaukaisempaan aikaan kuin vanhusten muistitieto. Jo isonjaon kartassa 1889-90 on merkitty pelloksi Uusiniitty, joka on Saaren lahden entistä pohjaa. | |||
<!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1596.gif} | |||
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1597.gif}--> | |||
[[Luokka:Mietoinen]] | |||
[[Luokka:Saari]] | |||
[[Luokka:Lahdet]] | |||
Nykyinen versio 10. marraskuuta 2017 kello 01.31
| Nimen norm. asu | Saaren lahti |
|---|---|
| Nimen murreasu | sārelaht |
| Kunta | Mietoinen |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Saari |
| Karttapaikannus | Jd6 Hd7 |
| Paikan laji | Lahti |
| Kommenttiosa | Nykyisen Saaren säpin ja Uudenniityn paikalla ollut merenlahti, joka on jo täysin kuivunut. Lahdenperän torppa on muistitiedon mukaan joskus ollut lahden pohjukassa. Meren on joskus täytynyt ulottua paljon Saarenlahtea laajemmallekin alueelle. Lähellä Lahdenperää on näet Naissaari-niminen mäki. Saaren kartanokin on arvattavasti joskus ollut meren ympäröimä. Silakkakari, Koiluoto ja Ruskari ovat olleet Saaren lahden ja meren välissä. Silakkakari ja Koiluoto ovat olleet saarina; Ruskari niemenä, ehkä joskus myös saarena. Nimi Saaren lahti palautuu kaukaisempaan aikaan kuin vanhusten muistitieto. Jo isonjaon kartassa 1889-90 on merkitty pelloksi Uusiniitty, joka on Saaren lahden entistä pohjaa. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | MIETOINEN |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Tapani Salmel 1957 |
Nykyisen Saaren säpin ja Uudenniityn paikalla ollut merenlahti, joka on jo täysin kuivunut. Lahdenperän torppa on muistitiedon mukaan joskus ollut lahden pohjukassa. Meren on joskus täytynyt ulottua paljon Saarenlahtea laajemmallekin alueelle. Lähellä Lahdenperää on näet Naissaari-niminen mäki. Saaren kartanokin on arvattavasti joskus ollut meren ympäröimä. Silakkakari, Koiluoto ja Ruskari ovat olleet Saaren lahden ja meren välissä. Silakkakari ja Koiluoto ovat olleet saarina; Ruskari niemenä, ehkä joskus myös saarena.
Nimi Saaren lahti palautuu kaukaisempaan aikaan kuin vanhusten muistitieto. Jo isonjaon kartassa 1889-90 on merkitty pelloksi Uusiniitty, joka on Saaren lahden entistä pohjaa.
