Ero sivun ”Aarlahti” versioiden välillä

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Nimikorttikuva
|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI45.gif
}}
{{Nimilippu
{{Nimilippu
|NI=Aarlahti
|NI=Aarlahti
Rivi 9: Rivi 6:
|KA=1: 10 6
|KA=1: 10 6
|LA=Kantatalo, kylä
|LA=Kantatalo, kylä
|KO=Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi (ks. näitä). Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (''Registrum eccleside Aboensis'' toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.
|KO=Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi. Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (''Registrum eccleside Aboensis'' toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.
|AS=1467 Arelax
|VE=Alistalo, Ylistalo
|KEKU=MIETOINEN
|KEKU=MIETOINEN
|KE=Aulis Wallenius 1964
|KE=Aulis Wallenius 1964
}}
}}
{{Nimikorttikuva
Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 [[Ylistalo (Aarlahti)|Ylistaloksi]] ja [[Alistalo (Aarlahti)|Alistaloksi]]. Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta).
|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI46.gif
 
}}
[[Turun tuomiokirkon Mustakirja|Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa]] (s. 461) vuodelta 1467: ''Arelax (Mattis Andersson aff A.)''. Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan [[Isoviha|isonvihan]] aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.
{{Nimikorttikuva
 
|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI47.gif
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI45.gif}}
}}
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI46.gif}}
==Katso myös==
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI47.gif}}
*[[Alistalo (Aarlahti)|Alistalo]]
*[[Ylistalo]]


[[Luokka:Mietoinen]]
[[Luokka:Mietoinen]]

Versio 21. marraskuuta 2012 kello 14.25

Nimen norm. asu Aarlahti
Nimen murreasu aarlahti : aarlahres
Kunta Mietoinen
Kylä, Kulmakunta, Talo Aarlahti
Karttapaikannus 1: 10 6
Paikan laji Kantatalo, kylä
Kommenttiosa Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi. Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (Registrum eccleside Aboensis toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet 1467 Arelax
Verrattavat nimet Alistalo, Ylistalo
Keruukunta MIETOINEN
Kerääjä ja keruuvuosi Aulis Wallenius 1964

Nimilippukenttien selite


Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylistaloksi ja Alistaloksi. Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta).

Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.

Kuvatiedosto: snkortti_MietoinenMI45.gif
Kuvatiedosto: snkortti_MietoinenMI46.gif
Kuvatiedosto: snkortti_MietoinenMI47.gif