Ero sivun ”Vehmalainen” versioiden välillä
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Nimikorttikuva | |||
|tiedostonimi=snkortti_Karjala1812.gif | |||
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala1812.gif}} | }} | ||
{{Nimilippu | {{Nimilippu | ||
|NI=Vehmalainen | |||
|MU=vehmlane : vehmlasis, vehmlaissi / vehmalaine : vehmalaisis | |||
|KU=Karjala | |||
|KY=Vehmalainen | |||
|KA=1,2,3,4 31: 36: 5348 | |||
|LA=Kylä | |||
|KO=Kylä Karjalan eteläosassa. Vanhat sanovat, että asutus kylään olisi tullut Vehmaalta. Kylässä vanhastaan viisi kantataloa: Heiska, Kouhila, Laurila, Markkula ja Jakki sekä Peren sotilasvirkatalo, sittemmin kantatalo. Kylän asutus keskittynyt pienelle alueelle Haankylän ja Mynämäen-Karjalan tien ja Aulin metsätien risteysalueille. Kylän torppariasutus vähäinen talot yleensä jaettu kahtia: Yli- ja Ali-Heiska, Laurila ja Väinölä, Jakki ja Kylänpää, Marko ja Ristimäki; kylän asukkaat kaikki sukua toisilleen. Mäkitupa-asutus keskittynyt Lopotinkaupunkiin kantatalojen pohjoispuolelle mäkimaastoon. Kylässä ollut Karjalan kappelin ensimmäinen kirkko. Vehmalaisten eli Bethelinkappeli 1700-luvulla. Kylä ollut yhteistoiminnassa Haankylän kanssa, mistä kertovat mm. kylätappelut Haankylän ja Vehmalaisten välillä: sunnuntai-iltapäivisin kylien nuoret miehet tappelivat seipäillä kylien välisellä tiellä, se ryhmä hävisi, joka joutui ahdistetuksi omaan kyläänsä takaisin. Tappelua innoitettiin ivaamalla vehmalaistelaisia Kärpäsiksi, haankyläläisiä Vasikoisiksi: ''ja välìste kärväse pärpäsivä nī viholliseks, välìste tās tulìva hā vasìka.'' (O. Mattila 95 v.). Kylän nimistöä vähentää alueen jakaantuminen muutamaan suurempaan lohkoon, joissa eri taloilla samannimiset palstat. Asukkaat ''vehmlastelaise / vehmalaistelaise''. | |||
|KEKU=KARJALA | |||
|KE=Anneli Pajunen 1975 | |||
}} | }} | ||
Kylä [[Karjala]]n eteläosassa. Vanhat sanovat, että asutus kylään olisi tullut [[Vehmaa]]lta. | |||
Kylässä on vanhastaan viisi kantataloa: | |||
* [[Heiska]] | |||
* [[Kouhila]] | |||
* [[Laurila]] | |||
* [[Markkula]] | |||
* [[Jakki]] sekä | |||
* [[Pere]]n sotilasvirkatalo, sittemmin kantatalo. | |||
Kylän asutus keskittynyt pienelle alueelle [[Haankylä]]n ja [[Mynämäen-Karjalan tie]]n ja [[Aulin metsätie]]n risteysalueille. Kylän torppariasutus on vähäinen ja talot yleensä jaettu kahtia: [[Yli-Heiska|Yli-]] ja [[Ali-Heiska]], [[Laurila]] ja [[Väinölä]], [[Jakki]] ja [[Kylänpää]], [[Marko]] ja [[Ristimäki]]; kylän asukkaat kaikki sukua toisilleen. Mäkitupa-asutus keskittynyt [[Lopotinkaupunki]]in kantatalojen pohjoispuolelle mäkimaastoon. | |||
Kylässä ollut [[Karjalan kappeli]]n ensimmäinen kirkko. [[Vehmalaisten kappeli|Vehmalaisten]] eli [[Bethelinkappeli]] 1700-luvulla. Kylä ollut yhteistoiminnassa [[Haankylä]]n kanssa, mistä kertovat mm. kylätappelut Haankylän ja Vehmalaisten välillä: sunnuntai-iltapäivisin kylien nuoret miehet tappelivat seipäillä kylien välisellä tiellä, se ryhmä hävisi, joka joutui ahdistetuksi omaan kyläänsä takaisin. Tappelua innoitettiin ivaamalla vehmalaistelaisia [[Kärpänen|Kärpäsiksi]], haankyläläisiä [[Vasikka|Vasikoisiksi]]: ''ja välìste kärväse pärpäsivä nī viholliseks, välìste tās tulìva hā vasìka.'' (O. Mattila 95 v.). | |||
Kylän nimistöä vähentää alueen jakaantuminen muutamaan suurempaan lohkoon, joissa eri taloilla samannimiset palstat. | |||
Asukkaat ''vehmlastelaise / vehmalaistelaise''. | |||
[[Luokka:Karjala]] | |||
[[Luokka:Vehmalainen|*]] | |||
[[Luokka:Karjalan kylät]] | |||
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala1812.gif}} | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala1812.gif}} | ||
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala1813.gif}} | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala1813.gif}} | ||
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala1814.gif}} | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala1814.gif}} | ||
Versio 26. syyskuuta 2012 kello 17.46
 |
| Nimen norm. asu | Vehmalainen |
|---|---|
| Nimen murreasu | vehmlane : vehmlasis, vehmlaissi / vehmalaine : vehmalaisis |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Vehmalainen |
| Karttapaikannus | 1,2,3,4 31: 36: 5348 |
| Paikan laji | Kylä |
| Kommenttiosa | Kylä Karjalan eteläosassa. Vanhat sanovat, että asutus kylään olisi tullut Vehmaalta. Kylässä vanhastaan viisi kantataloa: Heiska, Kouhila, Laurila, Markkula ja Jakki sekä Peren sotilasvirkatalo, sittemmin kantatalo. Kylän asutus keskittynyt pienelle alueelle Haankylän ja Mynämäen-Karjalan tien ja Aulin metsätien risteysalueille. Kylän torppariasutus vähäinen talot yleensä jaettu kahtia: Yli- ja Ali-Heiska, Laurila ja Väinölä, Jakki ja Kylänpää, Marko ja Ristimäki; kylän asukkaat kaikki sukua toisilleen. Mäkitupa-asutus keskittynyt Lopotinkaupunkiin kantatalojen pohjoispuolelle mäkimaastoon. Kylässä ollut Karjalan kappelin ensimmäinen kirkko. Vehmalaisten eli Bethelinkappeli 1700-luvulla. Kylä ollut yhteistoiminnassa Haankylän kanssa, mistä kertovat mm. kylätappelut Haankylän ja Vehmalaisten välillä: sunnuntai-iltapäivisin kylien nuoret miehet tappelivat seipäillä kylien välisellä tiellä, se ryhmä hävisi, joka joutui ahdistetuksi omaan kyläänsä takaisin. Tappelua innoitettiin ivaamalla vehmalaistelaisia Kärpäsiksi, haankyläläisiä Vasikoisiksi: ja välìste kärväse pärpäsivä nī viholliseks, välìste tās tulìva hā vasìka. (O. Mattila 95 v.). Kylän nimistöä vähentää alueen jakaantuminen muutamaan suurempaan lohkoon, joissa eri taloilla samannimiset palstat. Asukkaat vehmlastelaise / vehmalaistelaise. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1975 |
Kylä Karjalan eteläosassa. Vanhat sanovat, että asutus kylään olisi tullut Vehmaalta.
Kylässä on vanhastaan viisi kantataloa:
Kylän asutus keskittynyt pienelle alueelle Haankylän ja Mynämäen-Karjalan tien ja Aulin metsätien risteysalueille. Kylän torppariasutus on vähäinen ja talot yleensä jaettu kahtia: Yli- ja Ali-Heiska, Laurila ja Väinölä, Jakki ja Kylänpää, Marko ja Ristimäki; kylän asukkaat kaikki sukua toisilleen. Mäkitupa-asutus keskittynyt Lopotinkaupunkiin kantatalojen pohjoispuolelle mäkimaastoon.
Kylässä ollut Karjalan kappelin ensimmäinen kirkko. Vehmalaisten eli Bethelinkappeli 1700-luvulla. Kylä ollut yhteistoiminnassa Haankylän kanssa, mistä kertovat mm. kylätappelut Haankylän ja Vehmalaisten välillä: sunnuntai-iltapäivisin kylien nuoret miehet tappelivat seipäillä kylien välisellä tiellä, se ryhmä hävisi, joka joutui ahdistetuksi omaan kyläänsä takaisin. Tappelua innoitettiin ivaamalla vehmalaistelaisia Kärpäsiksi, haankyläläisiä Vasikoisiksi: ja välìste kärväse pärpäsivä nī viholliseks, välìste tās tulìva hā vasìka. (O. Mattila 95 v.).
Kylän nimistöä vähentää alueen jakaantuminen muutamaan suurempaan lohkoon, joissa eri taloilla samannimiset palstat.
Asukkaat vehmlastelaise / vehmalaistelaise.
|
 |
 |
