Ero sivun ”Aarlahti” versioiden välillä
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
|KY=Aarlahti | |KY=Aarlahti | ||
|KA=1: 10 6 | |KA=1: 10 6 | ||
|LA=Kantatalo | |LA=Kantatalo, kylä | ||
|KO=Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi (ks. näitä). Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (''Registrum eccleside Aboensis'' toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä. | |KO=Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi (ks. näitä). Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (''Registrum eccleside Aboensis'' toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä. | ||
|KEKU=MIETOINEN | |KEKU=MIETOINEN | ||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
[[Luokka:Aarlahti]] | [[Luokka:Aarlahti]] | ||
[[Luokka:Kantatalot]] | [[Luokka:Kantatalot]] | ||
[[Luokka:Kylät]] | |||
Versio 15. syyskuuta 2010 kello 21.57
 |
| Nimen norm. asu | Aarlahti |
|---|---|
| Nimen murreasu | aarlahti : aarlahres |
| Kunta | Mietoinen |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Aarlahti |
| Karttapaikannus | 1: 10 6 |
| Paikan laji | Kantatalo, kylä |
| Kommenttiosa | Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi (ks. näitä). Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (Registrum eccleside Aboensis toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | MIETOINEN |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Aulis Wallenius 1964 |
 |
 |
Kommenttiosa
Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi (ks. näitä). Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (Registrum eccleside Aboensis toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.
