Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
I
Iso pelto Salontien vieressä vastapäätä Vähääpuolta. Isonpuolen peltoon rajoittuva metsä on pellon mukaan ''isompualemettä : -metäs'' (113304: 26/50 8). +
Isorantalan lähellä on Vähärantala. Isorantala on nyt satojen metrien päässä Mynämäen suusta. Ennen torppa on ilmeisesti ollut rannassa. Kuuston ja topon säpit ovat vieläkin tulva-aikoina veden alla. Mynäjoen alavat rantaniityt ovat olleet veden peittämiä. ''alè pǟs issòrantalà'' (Ale, miehen nimi). Mietoisten kirkonkirjat: 1752-58: Randala, 1759-70: Randala Tårp, 1820-35: Randala Torp, Stor-Randala, 1836-44: Iso Randala, Wähä-Randala. Beskrivning över Saris... (1827): Stor Randala, Lill Radala. Ks. Ranta. +
Isosillan länsipuolella oleva korkea mäki. +
Laajoen yli rakennettu maantiesilta. Sen länsipuolella oleva korkea mäki on ''isosillammäki'' (104402: 46/30 16). +
Laituri (Pyhärannan talon; muutaman kymmenen metrin päässä läheisen torpan laituri Jannen silta). Siitä on aikoinaan lastattu Vehmaalta tuotua kiveä (ks. Takakarkku). +
Paaskallion eteläpuolella sijaitseva ojitettu suo. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Iså Suo'' (TMKA, Mynämäki 19²). Vrt. Ihalaisten kylän puolella on Vähässuo. +
Isossuon länsipuolella Pappistenojaan laskeva oja. +
Isossuon eteläpuolella sijaitseva peltolohko. Sen länsipuolella Pappistenojaan laskeva oja on ''isossuan<sub>(</sub>oja'' (104403: 46/34 4). +
Vuorenpään lohkotilan pelto Isossuon (ks.Karjala, Karjakoski) syrjässä. Ollut huonoa niittua 1900-luvun alussa, nyk. peltoa (EY). +
Suo. Sama kuin Karkoistensuo, mikä nimi tulee Karkoisten kruununpuustellista. +
Suuri suo Heikkilän metsässä. Samassa metsässä myös pienempi Vähäsuo. Soiden yhteinen nimi on ''heikkilänsuat'' (ks. Heikkilä). +
Isometsässä on ollut suo, ''isòsua'', joka nykyisin on kuivunut. +
Suo, joka ei ole ollut kovin suuri ja joka suurimmaksi osaksi raivattu pelloksi (ks. Metsämaan Kotopelto ja Mynämäen Laavaisten Vuorenpään Isossuonperä). Peltoja ei sanota kumpaakaan Isoksisuoksi, kuitenkin vak. käytössä ''se on sin isòssuaho päi'', ''asù isossua sürjäs'' (nim. Metsämaan isäntä), vaikka koko suota ei enää ole. (EY, HR, OM). +
Suo. Tarkka sijaintipaikka tuntematon. Se läheisyydessä ''pikkusu₍a''. +
Suuri suo, jonka Karjalan puolelle jäävää osaa sanotaan myös Ruskiaojan maakunnaksi. +
Suo Rannanmetsässä. Nykyisin ojitettu. Vieresä Vähäsuo. +
Lähellä taloa ollut aidattu peltoalue. Vieressä pienempi Pikkutahdon. Ks. tahdon. +
Lukkarlan koillispuolella sijaitseva pieni pelto, entinen umpipelto. +