Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
J
Juuselan Kotometsän ja Haaramäenojan välissä oleva pelto. Käytetään myös nimitystä Niitty. +
Pelto, josta on tehty esihistoriallisia löytöjä. Sitä sanotaan myös Franttilannummeksi. +
Huolin kylän vanhan tonttimaan länsipuolitse Laajokeen laskeva oja. Nimen sanottiin johtuvan siitä, että tanskalaiset ovat joskus liikkuneet paikkakunnalla. Rinnakkaisnimet: Kylmävainionoja ja Krouvinoja (yläjuoksu). +
Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylän aluetta on myös Lemmin kulmakunnan takana oleva Sulajoen metsä- ja peltoalue. Juvan kylä käsitetään usein Kivikyläksi, mutta se on kuitenkin virallisesti oma kylänsä. Kyläläiset käyttävät usein pidempää ilmaisua ''juvaŋkülä : juvaŋküläs'', jottei nimi sekaantuisi Juvan pitäjään. Juvan kylä kuuluu laajempaa alueeseen, Jokisivuun, johon kuuluu muitakin jokivarsikyliä. Katso myös ''juvaŋkosk'', ''juvàsilt'' ja ''juvàmäki'' eli ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''. +, Kylä Mynämäessä. Kylällä ulkopalsta Mynämäen luoteiskulmassa (1: 24-25/55-56). Palstalla ollut Borgelinin paikka. Kuuluu Lemmiin. +, Laajoen varrella Kivikylän yläpuolella sijaitseva kylä, jonka tonttimaa on sijainnut Juvankosken partaalla (ja joka nähtävästi on saanut nimensä kosken mukaa). Asukkaat: ''juvalaiset''. +
Tilan kylän koillisrajalla. Lohottu Kehtulan talosta. Nimi Juvala vanha, sillä ennen tilan itsenäistymistä on paikalla sijainnut samanniminen torppa. +
Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylän aluetta on myös Lemmin kulmakunnan takana oleva Sulajoen metsä- ja peltoalue. Juvan kylä käsitetään usein Kivikyläksi, mutta se on kuitenkin virallisesti oma kylänsä. Kyläläiset käyttävät usein pidempää ilmaisua ''juvaŋkülä'', jottei nimi sekaantuisi Juvan pitäjään. +
Juvansillan yläpuolella oleva mäki, jossa Mäkilän talokin sijaitsee. Mäestä käytetään myös nimityksiä ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''. Mäkilän mukaan sitä sanotaan myös Mäkilänmäeksi. +
Pahnametän itäpuolella sijaitseva metsänotkelma. Sen läpi kulkeva tie on ''juvaorvontiä''. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Juvanorko (TMKA, Mynämäki 24). +
Juvanorvon läpi kulkeva tie. +
Juvankosken vieressä oleva silta. ''taisiva nuare joskus kokōnttu. tanssivap pīrileikki sillal.'' (KM 1913). Sillan yläpuolella ''juvàmäki''. +
Virheellinen peruskartan nimi. Oikea nimi on Kairassuo. +
Virheellinen peruskartan nimi. Oikea nimi on Soukka. +
Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella ''latòmaihi'' (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ''ju₍arla'', vanh. muistavat vielä ''kallilatòmān'', joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja ''isòlaròmān'', joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut ''isòmammammā'' (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ''ju₍arla₍ukùra'' (27: 51 5), toisinaan nimitetään ''laukola₍ukùra'', Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ''ju₍arla'', erillisempi osa ''ju₍arlarinna'' (27: 51 3). ''noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.'' Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ''ju₍arla₍ojà'' (27->26: 51->50). +, Pelto- ja metsäalue Salavaisten puolella. ''hemmilä māst se alkà ja käiväräste māst tulè läpitte.'' (OS 1924). Karttaan merkitystä Juvarlanojasta käytetään Luhdan puolella nimeä Luhdanoja. +
Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ''ju₍arla'', erillisempi osa ''ju₍arlarinna''. ''noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.'' +
Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ''ju₍arla₍ukùra'', toisinaan nimitetään ''laukola₍ukùra'', Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. +
Metsä, joka sijaitsee Valkkamajärven ja Huhtin tilan välissä. Virallisesti metsän nimi on Järventaka, mutta puheessa käytetään enemmän nimeä Juvosenmetsä. Metsä on ostettu turkulaiselta, jonka nimi oli Juvonen. +
Raimelan yksinäistilaan alunperin kuulunut vanha tila. Jyrkälä on ollut ruotutila. Nykyisen omistajan vanhemmat ovat ostaneet tilan. Tilannimen alkuperästä ei ole tietoa, mutta nykyinen omistaja arvelee sitä edellisten omistajien sukunimeksi. Tilan takana oleva metsäalue on kuitenkin hyvin jyrkkää ja kallioista maastoa. Tilannimen sijasta käytetään sukunimeä Yrjälä. +
