Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
J
Kaitasuolta lähtevä polku Nousiaisten puolella olevalle järvelle. +
Pelto, joka kuuluu entisen Lemminjärven alueeseen. Järvi on kuivattu ja tehty pelloksi. Pelto on saanut nimensä sijainnistaan entisen järven toisessa päässä. +
Valkkamanjärven länsipuolella sijaitseva suo. +
Metsä Valkkamajärven rannalla Järvenmäen peltojen päässä. +
Pelto Mietoisten ja Mynämäen pitäjien rajalla. Pelto on entistä Lemminjärven pohjaa. Järvenranta on tehty pelloksi sotien jälkeen, kun järvi on padottu ja keinokuivattu. ''järvi parottu. keinokuivattu. jälkke soran tehtüp pelloks.'' (HV 1922). +
Kankariston lohkotilan peltoa Lahnalammen rannassa. Lampi kuivattu vasta sotien jälkeen. (AK). +
Uuden-Hentun lohkotilan pelto lähellä Lahnalampea. +
Peltoalue, joka sijaitsee entisen Lemminjärven alueella. Järvi on kuivattu ja pohja on tehty sotien jälkeen pelloksi. Pelto on saanut nimensä tekotavastaan eli se on tehty käsin muokkaamalla. +
Vahemäen lounaispuolella oleva suo. Rinnaisnimenä Vahemäensuo. +
Järvenkallionjärven itäpuolella sijaitseva pieni suo. +
Metsä Valkkamajärven ja Huhtin tilan välissä. Puheessa käytetään enemmän nimeä Juvosenmetsä. +
Lahnalampea sanotaan yleisesti vain Järveksi. +
Torppa, joka kuului Sunilan tilaan, itsenäistyi myöhemmin Vuorinen-nimisenä. Sen itäpuolella oleva Sunilan pelto aiemmin ''järvise lohk'', nykyisin ''vuarise lohk''. +
Niitty, nykyisin peltoa. Kuulunut aikaisemmin Pyhärantaan ja Kumiruonaan, nykyisin Järvelään ja Riittiöön Vehmaan puolella. Mainitaan isonjaon asiakirjoissa (Pyhäranta, Kumiruona) v. 1801. Sen eteläpuolella Leija, joka aivan ilmeisesti on entistä järvenpohjaa. Ks. Järvelä, Järven puolinen peldo. +
Suopellosta Pirttijärveen laskeva oja. Myös Pirttijärvestä Tillinojaan laskeva oja on Järvioja. +
Luonnonoja, joka laskee Pirttijärvestä Tillinojaan. Myös Suopellosta Pirttijärveen laskeva oja on ''järv₍ojà''. +
Palstatila, virallinen nimi Ellilä ei käytössä. Erotettu Unholan lohkotilasta v. 1961, asutettu samalla suvulla jo aikaisemmin. +
Rinnakkaisnimitys Järvelälle, esiintyy useammin. +
Järvisen itäpuolella oleva Sunilan pelto. Nykyisin Vuorisenlohko. +
Lankkisten kylän vanha talo peräisin 1700-luvulta. Taloa ei enää jäljellä, maat yhdistetty Tuomalan ja Joulun maihin, jotka taas jaettu eri omistajille viljelyksiksi. / Hävinnyt kantatalo, joka aikoinaan on sijainnut tonttimaalla Mynäjoen etelärannalla. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Jäspi (TMKA, Mynämäki 30¹). Nimen rinnakkaisasu on ''jespi''. Karhulaan kuuluva pelto on ''jäspihaka''. +
