Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
K
140 vuotta vanha tila, omistajina Lehtiset.  +
Kapeasta suoalueesta raivattu peltokappale, joka kuuluu Kaitasuon tilaan.  +
Kankaristonmäen itäpuolella sijaitseva pelto. Paikan lähettyvillä ei muistetan olleen kaiteita. Vrt. vuoen 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kaidassuo'' (TMKA, Mynämäki 30<sup>1</sup>).  +
Tie, joka vie Kuokkiontieltä Mustilan kylään. Tie kulkeen Kaittan talon kautta, josta on saanut nimensä. Tie on kunnostettu vasta 1960-luvun alussa ja sitä ennen se on ollut hyvin huonokuntoinen, lähinnä kärrytie. ''mum perssestän tul lūjaoho kon nīm paljo hakkasi.'' (kärryt huonolla tiellä; PA 1950). ''mǟ meneŋ kaittan kaut.'' (RS 1946).  +
Suoperäistä maata aivan lähellä Markunkorvensuota. Lähellä Kaittaorkoa ollut Rantasen asunto joskus. (OM)  +
Peltoalue Analhon ja Taatin peltojen välissä. Samannimiset pellot ovat Hankalan (104406: 23/48 2) ja Keskitalon (104406: 23/48 3) taloilla.  +
Kalliota ja kivikkoista metsää Juvan ja Pursisten (Luhta) rajalla. ''mettä ja röüskä. kamàla paikka. kivilouhikko.'' (AM 1027).  +
Kaiunkallion peltojen läpi kulkeva oja, joka alkaa Analhonojana ja jatkuu Maijanniitunojana.  +
Kylä Mietoisten itärajalla Mynäjoesta itään. Kaivattulan nimen esiintyminen: "Kaivattulan Niclis oli kiinnemiehenä 16.1.1416 tapahtuneessa Haloisten ja Kurinan tilojen luovutuksessa." "Vuoden 1540 maakirja: "Kaivattulan kylän muodosti kuusi verotaloa." Yksi näistä kuului 1600-luvulla Gyllenflög-suvulle." (Perälä, ''Munämäki 1260-1960'', s. 133).  +
Toukolan palstatilan metsää Karjalassa, erotettu v. 1913 Mietoisten Kaivattulan kylän Toupilan kantatalosta (ks. Toupinsuo). Metsä, jossa myös peltoa, kulkee vain mietoislaisen kylän nimellä ja Toukolaa ei Karjalassa tunneta. (LN)  +
Kurkolanojan rinnakkaisnimi.  +
Tie, joka johtaa Mietoinen-Mynämäki-maantieltä Kaivattulan kylään.  +
Luonnonmuovaama vesisilmä. Kaivona tunnettiin yleisessä käytössä olevat lähteet, joista vettä haettiin laajalta ympäristöstä. Vrt. Amaliankaivo, Pahikkalankaivo.  +
Maasillan eteläpuolella sijaitseva ojitettu metsä, jossa on lähde.  +
Pelto Maansillan ja Pääralhon peltojen välissä. Pelto on saanut nimensä pellon lähellä olevasta luonnonkaivosta. ''kaitaise veikko vainam pelto. puhus aiŋ kaivohāst, kaivohā nimel.'' (PA 1950).  +
Hakapellon länsiosan tila.  +
Kylä Mynämäessä, kylällä pieni ulkopalsta Lemmillä (1: 24-25/53)  +, Neuvoisten ja Häntilän välissä sijaitseva pieni kylä, jossa on ollut kaksi vanhaa kantataloa Lounala ja Itälä eli Itätalo.  +
Yksinäistalo Mynämäessä, jaettu Lounalan ja Itälän tiloihin. Kaivolalla ulkopalsta-alue Karjalassa (2 36-37: 52 ja 2 35-38: 53-56). Isompi ulkopalsta merkitty karttaan virheellisesti Pursisten kylän alueeksi, joka kuitenkin Kaivolan eteläpuolella (HM, maarekisteri).  +
Anttilaan johtavan pikkutien ja Sunilan tien risteyksessä sijaitseva pieni peltolohko, joka kuuluu kartanon maihin. Saanut nimensä pellolla olevan kaivon mukaan.  +
Roppesmäen eteläpuolella sijaitseva pelto, jonka pohjoispäässä on lähde ''roppesmäeŋkaivo''.  +