Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
K
Lohkotila, erotettu Isontalon lohkotilasta v. 1939. Nimetty Karhusuon mukaan, johon alueeseen kuuluu. Asukkaat ''mäkèlät'' minkä mukaan kansanomaisesti myös Mäkelä. +
Kalliot Londroosin lohkotilan länsipuolella. Ei yleisesti tunnettu. (L) +
Lahomaan eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen suoniitty. +
Mietoisten alueen sisällä oleva Sairisten alue; nykyisin Mäkilän lohkotilaan kuuluva. Alkuaan ollut suota, nykyään osittain peltoa, osittain suota ja metsää. Nimensä paikka on saanut siitä, että sieltä on pyydetty karhuja mm. haaskojen avulla (AM 1899). Karttaan merkityllä Iisakinsuon nimellä ei kukaan paikkaa tunnistanut. +
Suo Isostasuosta eli Karkostensuosta itään, jatkuu kapeana etelään aina Karhumänen lohkotilaan asti, mikä tila suon mukaan nimetty. Isojakokartat 1792: ''Karhun suo''. Korpialueella, jonka etelälaidassa Karhusuo on, ollut paljon karhuja, vertaa Pahnassuo. Vertaa Karhussuonpellot. +
Yhtenäinen suoalue, josta osa on Karhusuo. Muita osia Rajavuorensuo, Heilasuo, Iisakinsuo. +
Karhumäen tilan pellot. +
Koski Laajoessa, keskellä iso kivi (muutenkin kivinen). +
Karinkosken rannalla, Valaskallion Paavolan maalla ollut torppa, joka on hävinnyt 1800-luvulla on luultavasti ollut tämän niminen. +
Entinen Eskolan pelto, joka on ollut suunnilleen tehtaan padon kohdalla. +
Rauman maantien länsipuolella sijaitseva peltolohko. +
Viljapelto kylän eteläosassa. ''sanòta et mennäŋ karìpellol. siäl‿o semmosek korkki₍ak kalli₍o.'' (BV 1911) +
Mökki talon pihapiirissä. Siinä asunut ennen talon karjakko. +
Kylä Karjalassa. Vanhaa Mynämäen Karjakosken talojen ulkopalstaa Karjalassa, jonne siirretty 1935. Palstalla Lehtisen, Jaakolan, Ristimäen, Laaksosen, Ruoholan ja Metsämäen lohkotilat. Nimi ainakin paikallisessa käytössä, ei yleisessä. Kuuluu Vähään-Karjalaan, Vellinkikorpeen. +
Laajoessa oleva koski. +
Kylä, joka sijaitsee Laajoen pohjoispuolella, jonka tonttimaa on sijainnut Karjakosken kosken länsipuolella. Kylä on siis nimetty kosken mukaan. +
Pitäjä Varsinais-Suomessa Mynämäen pohjoispuolella, kuulunut aik. Mynämäkeen, mistä jäänyt ''münämä<sub>(</sub>enkarjala'', mikä pej. karjalalaisten mielestä. Yl. ''karjalankorves'', metsäseutua, vrt. Mietoinen, Mynämäki. Asukkaat: ''karjalalaise''. ''karjala nimì tlē sīt ko ain suvìsi tuatti münämä<sub>(</sub>e ja miatosten talòje joutokarja nītul karjala. tämä o semmost vanha karjamāt, ja sit joskus mütti trenkil tai pojàl nītuŋkappala ja pirètti itè metä.'' (KS) +, Pitäjä, kuulunut 1670-luvulle Mynämäen kuntaan, mistä syystä ulkopaikkakuntalaiset sanovat ''mynämä<sub>(</sub>enkarjala'', mikä koetaan halv. epämiellyttäväksi, itsenäisyyttä loukkaavaksi; käyt. usein ärsyttämismielessä. Hyvin yleisiä myö ''karjalankorpi'', ''(mynämä<sub>(</sub>em)mettäkulma'', ''(karjalam)metämpuska'' (esim. joku kotoisin ''-metämpuskist''), ''met'': Karjalassa suuria metsiä, korpea ja asutus riottautuu sinne tänne metsien keskelle. Ero Mynämäkeen ja Mietoisiin on selvä: nämä ovat entisellä merenpohjalla ja nyk. suurimmaksi osaksi laakeaa peltomaisemaa. Asukkaat: ''karjalalaiset''. +
Koski Laajoessa, koskessa Tammi ja kosken vieressä saha (ks. Saha-Seppälä). Ei käytössä, pelkästään Tammi (AA, ES). +
Paikallisesti isohko kylä Karjalassa. 1870-luvulla syntyneet vanhukset ja jonkin verran nuoremmatkin puhuvat vain Karjalasta, nuoremmat yksinomaan Karjalankylästä. Virallisesti Karjala. Kylässä viisi kantataloa: Sippola, Arvela, Mattila, Ylöinen ja Junnila (joka hävinnyt), mutta muuten kylä säilynyt vanhoillaan. Kantatalot sijaitsevat Torin ympärillä. Asukkaat: ''karjalaŋkülälaise''. +, Isohko kylä Karjalan länsirajalla, rajoittuu Laitilan kuntaan, Vähä-Karjalaan ja Suutilan kylään. Vanhat puhuvat yksinomaan pelkästään ''karjalasta'': ''oleks snǟ nül karjalas käünü. meneks snǟ isäŋ kans huamen karjala.'' (O. Karppinen 1872-1969). Mutta jo noin 60-vuotiaat puhuvat yksinomaan Karjalankylästä. Virallinen nimi Karjala. Asukkaat: ''karjalaŋküläläise''. +
