Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
K
Mietoisissa kruununpuustelli, jolla metsää ulkopalstalla Karjalassa, palstasta suurin osa siirretty v. 1935 Karjalaan.  +
Kylä pitäjän koillisrajalla Mynäjoen rannalla.  +
Tila kylän lounaisrajalla. Ollut aikaisemmin yksinäistalo: ko. talo on siis yksinään muodostanut koko kylän. Ollut myös sotilasvirkatalo (taloa pitänyt sotilas). V. 1577 Karkoisten tilan lahjoitti Juhana III Lucretia Gyllenhjelmille. (Perälä, Mynämäki 1260-1960, s. 139).  +
Karkoisten ulkopalstan pohjoisosassa oleva suo. Sama kuin Isosuo.  +
Vehmalaisten papintilaa sanottu joskus Karlbergiksi.  +
Suuri kallio kylän keskiosassa. Mainittakoon, että Mietoisten pitäjän peruskarttaan no 104405 on ko. kallion nimeksi merkitty ehkä virheellisesti Karlvuori, sillä tämä nimi oli kaikille haastateltaville tuntematon.  +
Viinatehdas eli salapolttimo, jossa keitetty rojua, sijaitsi vielä 1950-luvulla korpialueella Hirvijärvestä itään ennen Rautsuota. Sijainnin määrännyt soiden välissä oleva hyvä vesipaikka. (KS)  +
Kallionnyppylä  +
Perälän pohjoipuolella sijaitseva mäki. Vrt Karpintienhaara, Perälä.  +
Karpinmäen läpi kulkevan tien alkukohta.  +
Perälän tilan vanha nimi. Ei tiedetä alkuperää eikä ole enää yleisessä käytössä. Ks Perälä.  +
Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta (Karpis). Isojaon yhteydessä talo jaettu kahtia Anttilaan ja Mattilaan, yhdistetty jälleen v. 1947. Molemmat talot olleet 1860-luvulla saman suvun hallussa. Mäki, jolla talo on, sanotaan usein ''karppistemä<sub>(</sub>eksi''. Asukkaat: ''karppistelaise / karppise''. Karppisten yksinäisen aluetta sanotaan joskus ''karppisteŋküläksi''. Kaikki eivät kuitenkaan halua asua Karppistenkylässä, kuten eivät Karppisten tyttäret (1870-luvulla syntyneet, ks. Olgantupa), jotka vanhaan tapaan jäivät talosta vähille. Kun vielä kirkko jakaa alueen kahtia, on kovasti kiistelty kumpi puoli on Kirkonkylä, jota Karjalassa ei varsinaisesti ole, kumpi Tynkäkylä. Kirkon itäpuolelle jo muovautumassa pitäjän keskus, jossa mm. pankki, kauppa ja pappila. Kolmas osa Karppisista on Ruohanttee.  +
Karppisten yksinäisen kotipeltoja.  +
Mäki, jolla Karppisten talo on.  +
Talon tai tilan päärakennuksen läheiset alueet (SL 1914). Vrt. Pärkänkartano.  +
Lassilan kantatalon entinen torppa, perustanut 1800-luvun puolimaissa Lappi Tl:stä tullut Kartano-niminen henkilö (Karjalan srk:n kirkonkirjat 1873-82 s. 249). Torppa on sijainnut nykyisen Kartanopellon pohjoisreunassa. Torppa on hävitetty viimeistään 1920-luvulla (PL 70 v.) ''meijä (= Lahtilan) ensmäne pihàt (= pihatto) tehti Kartano tupàhirsist.''  +
Anttilan kantatalon pelto, joka on Kartanopellon itäpuolella. ''meil sanòtti kartanloukaks eròtukseks Lassilan kartanpellost.'' Myös Keskitalon lohkotilalla Kartanonloukka.  +
Pelto Kärpännokan niemekkeen vieressä, Männikön tilan Lammashaan ja Ruutin tilan Kärpännokan pellon välissä. Pelto on vuokralla Lemmin kulmakunnan Valtosen tilalla. Pellon omistaa Lepistön kylän Uudenkartanon talon perikunta ja siitä käytetäänkin myös pidempää muotoa Uudenkartanonkappale.  +
Lassilan kantatalon pelto, nimetty torpan mukaan. Käytössä.  +