Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
K
Paperikartiinien tekijä, maalari ja rojunkeittäjä. Asui ainakin 50 v. sitten Rekolan vanhan väen asunnossa. Jatkoi sitten perheineen matkaansa paikkakunnalta puolikerjuulla eläen. Nimi oli ilmeisesti Heinonen. (AR, Rekolan lohkotilan vanha isäntä). Karteeni eli kartiini on ikkunaverho, uudin. +
Mattilanmäen länsipäässä sijainnut asumus. +
Kasakan pelto Matinniitun peltoalueella. +
Kasakan talon takana oleva Keskitalon maa. Pelto on Peenintien ja Katunpään Kodiksimen välissä. +
Talo, joka on kuulunut kylän suurimpiin. Kasakka on ollut rälssitila Venäjän vallan aikana. Kivilän torppa on ehkä Kasakasta erotettu. ''jokù sanos et sēki on kasàkalaissi. venäläissiki josku ollu.'' (LL 1902). +, Kantatalo, joka sijaitsee Laajoen länsirannalla. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Casacka ja Kasaka (TMKA, Mynämäki 14). +
Pelto Laajoen rannassa. Pelto on aikoinaan erotettu Lemmettylän kylän Nukin tilasta ja entisen omistajan sukunimi on ollut Kaski. Kaskelaa useammin pellosta käytetään nimeä Ruutinmäenpelto. +
Kaskelan pellon ja Luhdantien välinen metsä. +
Lohkotila, erotettu Hentun kantatalosta 1909. Virallinen nimi, käytössä rinnakkain myös Augustin. Asukkaat: autiona (''aukustiinimmartta''). +
Pieni lohkotila. Nykyisin Talla. Aikaisemmin Talsten ja Julinin torppa. +
Yksinäistalo, jolla ollut säterivapaus. Sijainnut Mietoisten kirkon lounaispuolella. Talolla ollut suuri ulkopalsta Mynämäen ja Karjalan välillä (kuuluu ns. Kalelantakana-alueeseen, ks. Kalela). Ulkopalsta osaksi siirretty Karjalaan, osasta muodostettu yhdessä Lehtisten ja Mietoisten palstojen kanssa Mynäjoen yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset). +
Kaskisten lohkotilan pelto. +
1400-luvulta peräisin oleva kartano Mietoisten kirkolta kilometrin verran länteen päin. Kartano on mm. kuulunut Naantalin luostarille 1490-luvulla. Myöhemmin, 1570-luvulla Kaskistenkartano liitettiin silloisen omistajansa Herman Flemingin toimesta Lehtistenkartanoon. Vasta 1920-luvulla kartanot erotettiin toisistaan kahden veljen omistukseen. +
Ruokniitun eteläpuolella sijaitseva pelto. Vertaa Kasurinmäki. +
Varppeenmetsän länsilaidassa sijannut vetinen pelto, joka ennen on kuulunut Seikkulan taloon. Rinnakkaisnimi on ollut ''seikkulaŋkasuri''. +
Iso Inkimaan pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Majan Kasar'' (TMKA, Mynämäki 66). +
Mynämäen kylä Mynäjoen eteläpuolella. Pieni kylä, 12 tilaa vuonna 1960. Ensimmäinen asiakirjatieto 1418 Labbe Kasurista, joka oli Kasurlan kylästä. (Perälä 1963, 140). Kyläläiset: ''kasurlalase''. / Mynäjoen etelärannalla sijaitseva kylä, jossa on ollut kaksi vanhaa kantataloa Venakka ja Penttilä. +
Metsäinen mäki, jossa karja käy laitumella. Nimi on vanha. Isonjaon kartta 1889-90: Katavahaka. +
Pajulan tilan rakennusten länsipuolella oleva pieni mäki, jolla kasvaa paljon katajia. +
Kotopellon eteläpuolella sijaitseva pieni viljelemätön metsäsaareke. +
