Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
K
Lehtisen lohkotilan kolmesta peltolohkosta keskimmäinen. Huom. Salavaisten kylän Hemmilän Tortin itäosa nykyisin Lehtisellä ja myös Keskivainioksi kutsuttu. Tätä Tortin itäosaa on isojaon karttojen mukaan kutsuttu Karilakki, mikä nimi ei ole säilynyt Salavaisissa eikä Vähässä-Karjalassa. Hemmilän Tortin länsiosa edelleen Tortti. +
Lohkotila, erotettu Haloilan yksinäisestä vasta 1958, alkuaan torppa, sitten vuokramaalla. Nykyisin Anttila. Virallinen nimi, myös käytössä. (ES) +
Kantatalo, nimi vakiintunut myös omistajasuvun sukunimeksi. Vuoden 1786 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Käsälä'' (TMKA, Mynämäki 66). +
Entisen omistajan sukunimen mukaan annettu nimi Koivulalle. Tämä nimi ei enää ole yleisesti käytössä, vaan puhutaan enemmän Kapusenpaikasta, nykyisen omistajan mukaan. +
Kesälänmäessä Saksalantien kohdalla Kesälänmäenahde eli Isoahde eli hyvin hyvin jyrkkä mäki, joka laskeutuu Halikonrahkalle. (AH) +
Jyrkähkö mäki, mäessä Saksalantien kohdalla Kesälänmäenahde eli Isoahde eli hyvin hyvin jyrkkä mäki, joka laskeutuu Halikonrahkalle. (AH) +
Mäenkylän Sillanpään omistuksessa oleva peltolohko Pahamäen eteläpäässä. Nimen alkuperä ei selvillä. Rinnakkaisnimitys Sillanpäänruoppa. +
Metsää ja kalliota Munkkionsuon etelälaidassa. ''kesä̀palòŋkalli₍ol ol josku mnū nuarūressan isò tulìpalò.'' (AY 83 v.) +
Patoniitun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vertaa sen pohjoispuolella on Leva. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Keto Levausi'' (TMKA, Mynämäki 59). +
Kylä, jonka nimeksi maarekisteriin on merkitty epäkansanomaisesti Kettelinen. / Kylä Karjalassa. Virallinen nimi Kettelinen, 1700-luvun asiakirjoissa ''Kettelis by''. Asukkaat ''ketèlisteläise''. +
Kylä +
Pelto +
Eläinten laitumena käytetty, tasainen, avara laidunaukea. +, Nurmea kasvanut joutomaa, mahdollisesti käytetty laitumena. Keto-nimitys on voinut jäädä nimeen pelloksiperkuun jälkeenkin. Vrt. Ullinketo, Vaheketo. +, Perusosa ja appellatiivi. Kuivapohjainen niitty, nykyisin tavallisesti joko peltona tai joutomaana. Esim. Raikonketo. +, …
Paikka, jossa on ollut Ketolan torppa. Torppa on kuulunut valtiolle ja se on ostettu Koivistoon. Ketolan viereinen pelto on Ketolaloukas. +
Lohkotila; entinen torppa (itsenäistynyt 1920-luvulla). Myös: ''salmine'' (= omistajien sukunimi). +
Aavikon lähellä ollut torppa, joka on hävinnyt. +
Torppa. Ketolan ja Krouvin torpan välissä on aikaisemmin ollut tasainen keto; nyt on alue peltona. Nimi on vanha. Isojaon kartta 1889-90: Ketola. +
Anttilan tilasta lohkaistu tilan, jonka nimi tulee tilan edellisen omistajan sukunimen mukaan. Tilan omistaa nykyisin Arola, mutta Ketola-nimeä käytetään silti yleisesti. +