Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

edelliset 202050100250500seuraavat 20
Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
K
Kilupirtti (pelto) +
Pelto. Kuulunut hävitettyyn Mäkiläntorppaan. (EK)  +
Kimppulansuo +
Musta-alhon koillispuolella sijaitseva pieni suo.  +
Kinnari (Mielismäki) +
Kaksiosainen pelto, jonka osien nimet ovat Etu- ja Taka-Kinnari. Pellon luoteispuolella oleva mäki on Kinnarinmäki. Vertaa lähellä Seppälän kylän puolella on myös Kinnari-nimiset pellot. Pellon itäreunassa on Kinnarinlähde.  +, Mielismäen talon pitkänomainen pelto. Talosta tuleva peltotie päättyy pellon itäosaa, jota nimitetään Etu-Linnariksi. Taka-Kinnari on pellon länsipää. Nimen alkuperää ei tunneta.  +
Kinnari (Uhlu) +
Lohkotila, muodostettu pakkolunastamalla Kinnari-nimiselle siirtolaiselle, tilan maat kolmen kunnan (Karjala, Mynämäki, Mietoinen) alueella. Virallinen nimi Köyhälä kuvastaa asukkaan suhtautumista lunastusosaansa. Asumaton.  +
Kinnarinlähde +
Mielismäen Kinnarin pellon itäreunassa oleva lähde.  +
Kinnarinmetsä +
Mielismäen talon metsäalue Kinnarin itäpuolella.  +
Kinnarinmäki +
Kyläniitun itäpuolella sijaitseva korkeahko mäki.  +, Mielismäen talon mailla oleva mäki Kinnarin länsipuolella.  +
Kinnarit +
Kolmiosainen pelto, jonka osat ovat Pikku-Kinnari, Keski-Kinnari ja Perä-Kinnari.  +, Siipolan talon kolme peltoa Mielismäen kylän rajalla. Ei tiedossa nimen alkuperää. Katso Pikku-Kinnari, Keski-Kinnari, Perä-Kinnari.  +
Kinninperkko +
Kivijärven pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, entinen niitty. Vuoden 1788 Ihalaisten kylän kartassa on mainittu ''Kinninperko'' (TMKA, Mynämäki 11) ja vuoden 1818 karttaselitelmässä ''Kinnarin perko'' (TMKA, Mynämäki 19²).  +
Kintikkala (kylä) +
Kintikkalan yksinäisestä on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm ʙǟperillissì.'' (PV 1916).  +
Kintikkala (talo) +
Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Mietoisten tien oikealla puolella, pienen soratien päässä. Se on jo kauan seissyt autiotalona. Kintikkalan tilan historia on pitkä: se on vanhastaan kuulunut Mynämäen kirkolle, joka antoi maatilan Maunu II Tavastille vaihtokaupassa. Sittemmin se on ollut yksinäinen sotilaspalkkatila ja perintötila 1700-luvulta lähtien (Perälä 1963). Nimen alkuperä ei selvillä; nimi on peräisin jo keskiajalta. Kintikkalasta on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).  +, Yksinäistila. Asukkaat ''kinᴅikkala''. Tilan nimi vanhemmassa kirjallisuudessa Kintsikkala. Nimi mainitaan vaihtokaupassa, jossa Maunu II Tavast luovuttu Mynämäen kirkolle legendariumin ja sai siitä maksuksi Kintikkalan tilan (Perälä 1963, 142).  +
Kintikkala (ulkopalsta) +
Mynämäessä yksinäinen talo, joka ostettu perinnöksi v. 1766. Talolla ulkopalsta Karjalassa, ulkopalstalla Korpilan ja Mäkelän lohkotilat. Yhdistetään yleensä Vuoluisten kylään.  +
Kinttaanmäki +
Nimi johtunee mäen muodosta. 1889-90: Iso Kintas kari  +
Kinttaanpelto +
Nimi johtuu siitä, että pelto on kinttaan muotoisen Kinttaanmäen vieressä. Pellon pohjoista reunaa kulkee Kinttaantie.  +
Kinttaantie +
Kinttaantie johtaa Kinttaanmäestä eli Isosta kinttaasta Vähänrantalan torpalle yhtyen sitten suurempaan tiehen. Tien varrella on Kinttaanpelto.  +
Kipaknummentie +
Kipaknummen kautta kulkeva metsätie, joka alkaa Vähä-Mettälän kohdalta itäänpäin Leijaan (ei kartassa).  +
Kipaknummi +
Nummea,kuivempaa, korkeampaa metsämaata, jonka ympärillä pieniä soita, eteläpuolella iso Rautsuo. Nummen kautta kulkee Kipaknummentie.  +, Wuoloisten kylässä, valtion metsässä maa-alue, jonka nimi on Kipaknummi.  +
Kipeä-Fiia +
Fiiantupaa vielä 1940-luvulla asunut vanha mummo, joka keräsi myötätuntoa itselleen ainaisilla sairauksillaan. (AH)  +
Kirki +
NS: kirki = s. kans., lemmenkiihko, lemmenpalo, kiima; kirkiheinä = puna- tai valkokukkaiset kämmekkäkasvit; kirkivuosi = kiimavuosi, naintavuosi. Murteissa ei tunneta.  +
Kirkkomakasiini +
Kirkkomäen juurella on ennen seissyt silmäänpistävän korkea Sunilan viljamakasiini, Kirkkomakasiini, joka muistutti kirkkoa. Rakennus on romahtanut. Makasiini (appell.) = maatalousrakennus, tässä viljavarasto. ''kirkkomä₍ès‿ol kirkkomakàsīni / sitä̀ sanotti kirkkomakàsīniks ko se‿ol niŋ Gorkki.'' (PV 1916)  +
Noudettu kohteesta ”https://wiki.wirmo-seura.fi/wirmowiki/index.php?title=Ominaisuus:KO&oldid=8043”