Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
K
Siirtolaistila vastapäätä Tasangon tilaa. Nimi omistajan sukuhimen mukaan. Virallinen tilannimi Vähäpelto.  +
Rannassa on ollut rysähuone eli rysäkoija, jossa on säilytetty rysiä.  +
Vrt. Rapola, Suomen kielen äännehistotorian luennot, s. 295: "Erikoismaininnan ansaitsevat sanat ''koivu'' -- on osassa LM:ta kehittynyt asuun ''koiju'' (Karjala), --"  +
Osittain Juuselan alueella oleva mäki, jolla on kasvanut suuria koivuja. Puut on hakattu pois muutama vuosi sitten.  +
Pelto. Nimi tullut siitä, että paikalla on ennen kasvanut koivumetsää. Rinnakkaisnimenä Isoniittu.  +
Viljapelto Uhlunojan varrella, Tiirolan talosta vähän pohjoiseen.  +
Koijumäessä oleva kallio.  +
Mäki, jossa nykyäänkin on koivuja; ennen paljon enemmän (latvuksia katkottu lampaille).  +
Koiviston rinnakkaisnimi.  +, Yksinäistalo, virallinen nimi Koivisto (ei kansanomaisessa käytössä, joskin tunnettu).  +
Koijusten alueeseen rajoittuva pelto.  +
Koijusten alueeseen rajoittuva pelto.  +
Koiluodossa oleva mäki ja mäellä on joskus ollut Koiluodontorppa.  +
Koiluodon tilasta nykyisin käytetty nimi. ''se koiluarompaikka‿o viäl jälìl siäl koiluaromä₍ès.'' (EG 1910)  +
Pelto. Lähellä on Koiluodon torppa, joka on Koiluodon mäessä. ''satùlmākarin torp on tosà koiluaromʙellos.''  +
Sillankarin eteläpuolella Saarenaukkoon pitävä pieni niemeke, jossa on ollut samanniminen tila, Koiluoto. Koiluodossa oleva mäki on Koiluodonmäki.  +
Koiluodon niemessä ollut tila. Tilasta puhuttaessa käytetään nykyisin nimeä Koiluodonpaikka. TMKA:n asiakirjoissa vuodelta 1890 tila esiintyy nimellä ''Koiluoto Tomt''. ''Se koiluarompaikka‿o viäl jälìl siäl koiluaromä₍ès.'' (EG 1910)  +
Silakkakari, Koiluoto ja Ruskari ovat meren rannalla. Muistitiedon mukaan ovat Saaren säpi ja sen jatkona oleva Uusiniitty olleet joskus ns. Saaren lahden pohjaa. Lahdenperän torppa on ollut lahden perukassa. Silakkakari ja Koiluoto ovat vieläkin veden ollessa korkeimmillaan meren ympäröimiä. Koiluodon torppa on arvattavasti saanut nimensä aikaisemmin luotona olleen Koiluodon mäen mukaan. Koiluoto ei ole torpan nimenä enää käytössä. Vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä torppa sai uuden sepitetyn nimen Peltola. Peltola on myös omistajan sukunimi. Koiluodon mäessä on useita torppia. Eräs vanha paikkakuntalainen käytti torppien asukkaista nimeä ''koiluaromäkipǟläise''. Mietoisten kirkontilit: 1777 Koiluoto; Mietoisten kirkonkirjat: 1771-82 Koiluoto Tårp, 1888-97 Koiluoto (myöhemmissä kirkonkirjoissa ei nimi enää esiinny); jäljennös kartoista 1779-1800: Koiluoto (ilmeisesti mäen nimi).  +
Koivumetsä (matala mäki).  +
Mäki, siinä kasvaa melkein yksinomaan koivuja (murt. koiju).  +
Ruotiojan luoteispuolella sijaitseva metsänotkelma. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Koi Orko'' (TMKA, Mynämäki 11).  +