Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
K
Kulmalaan johtavalla tiellä Mynäjoen ylitse rakennettu silta. Sillan paikkeilla on Kulmalankoski. +
Pelto Laajoen rannassa. Pelto on saanut nimensä sijainnistaan Kivikylän ja Juvan kylien rajalla. Pelto on tavallaan myös kulmaus. ''semmoneŋ kulma ollu.'' (AH 1921). +
Laurilan eteläpuolella sijaitseva pieni kolmionmuotoinen pelto. +
Pelto on metsän reunassa. +
Männistön lohkotilan pelto tilan itärajalla kulmauksessa. +
Maantiehen ulottuva pelto, joka länsipäästään on kulmamainen. +
Perkkoloukkaan pohjoispuolella sijaitseva kulmamainen pellonosa. +, Pieni pelto, joka on Katunpään kotometsän ja Mäkilän Perkkonloukkan pellon välissä. Pelto on saanut nimensä siitä, että se on tavallaan Perkkonloukkan pellon kulma. Pelto on kivistä maata ja sitä on käytetty joskus pääasiassa laitumena. +
Perusosa. Appellatiiviselta merkitykseltään nykyisin täysin tuntematon maastosana. Johtuu ruotsin ''kulle'' 'kukkula yms.' ja on murresananakin ollut samansisältöinen (paikat ovat pieniä mäenkumpareita). Esim. Mustakulta, Kullassuo. +
Hävinnyt torppa (1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla, luultavasti 1800-luvun puolella). Torppaan kuulunut Kultalanloukas-pelto. +
Kultalaan kuulunut pikku pelto. Nimi on ollut käytössä näihin asti. +
Pelto, joka virallisesti kuuluu Vehmaan Kumiruonan kylään. +
Yksinäistalo. Siitä, nimen omaan talosta, on Turun tuomiokirkon mustassakirjassa maininta jo vuodelta 1373: ''Kwmirona'' (ks. Pyhäranta). Asukkaat ''kumìruanalaise''. +
Hannanloukkaan nimi on tullut pellon laidassa asuneen Kumiruonan Hannan (sukunimi Rantanen; k. 1920-luvulla) mukaan; asumus Hannantupa tai Hannantorppa. +
Hävinnyt torppa, joka on sijainnut hävinneen vanhnakartanon vieressä. +
Kuparijärven pohjoispuolella sijaitseva tila. +
Lohkotilan virallinen nimi. Ei yhteisön jokapäiväisessä käytössä. Tila on lohkottu kahdesta kantatalosta: v. 1933 Mäkilästä on erotettu Kumpula ja v. 1935 Hannulasta Kumpula I. Tilan rakennukset ovat 1800-luvulta peräisin. Kertoman mukaan olisivat Mäkilän tytär ja seppä Lystman 1850-luvun tienoilla rakentaneet itselleen torpan kyseiselle paikalle ja nämä rakennukset ovat yhä tallella. Saunassa on merkintä, että se olisi jo vuodelta 1836. Tilan nimi on saatu paikan kumpumaisen muodon perusteella (AV 1929). Kylässä asukkaita ja taloa kutsutaan edellisten asukkaiden Frans ja Aina Kajanderin mukaan ''kajànterìlaise'' ja ''kajanter''. +
Halon torpan nykyisten, Laitilasta 1902 tulleiden asukkaiden mukainen nimi. +
