Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
K
Kuuston torppa on Kuusto-nimisessä niemessä. Vanhan Kuusto-nimen sijaan on torpan viralliseksi nimeksi otettu uusi, pitempi muoto Kuusisto, joka on samalla sukunimi. ''se o kūstost kotòsi.'' Mietoisten kirkontilit: Kuusto 1782, Mietoisten kirkonkirjat: Kuusto 1783-94, Kuuståå Torp 1811-16, Kuustoo 1816-22, Kuusto Torp 1867-77, Kuusto ~ Kuusisto 1878-87, Kuusisto 1888-97. +
Niemi on kallioinen ja metsän peittämä. Sen erottaa mantereesta laaja vesijättömaa-alue. Tulva-aikoina on Kuusto veden ympäröimä. Isojaon kartta 1889-90: Kuusto; jäljennös kartoista 1797-1800, 15. karttaosa: Kuse Holm (Kuuston niemi, joka kartassa on saarena). +
Kuuston niemen eteläinen kärki. Nimitys Kuuston perä saatu kartasta. Kansa käyttää nimeä Puiso. Isojanon kartta 1889-90: Kuuston perä. +
Kun vesi vielä peitti Kuuston ja Topon säpien muodostaman laajan vesijättömaa-alueen, olivat Kuustonniemi ja Topoluoto saarina; tulva-aikoina vesi voi vieläkin erottaa ne mantereesta. Kuuston säpi on Kuuston niemen ja mantereen välissä. +
Kari Saarenaukossa. Rinnakkaisnimi Leppäkari. +
Kuustonlahti on Kuuston niemen ja mantereen välissä. +
Kuuston niemen rinnakkaisnimi. +
Kuuston niemen rinnakkaisnimi. +
Kuustonnokka on Kuusto-nimisen niemen ulommaisin kallioinen kärki. +
Pelto. Tämän nimistä vuorta ei nykyisin tunneta (ympäristö kuitenkin mäkistä ja kallioista, joskaan vuori-nimitykseen ei luulisi olleen aihetta). Pelto mainitaan - niittynä - isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Kusvuori''. +
Torosten länsipuolella etelään päin laskeva oja, jonka yleisempi kansanomainen nimi on Kurkolanoja (tunnetaan ainakin Torostenkylässä melkein pelkästään tällä nimellä). Katso Kurkolanpelto. +
Pieni, mutta syvä järvi Hangassuon päässä lähellä Mynämäen ja Mynämäen alueen keskellä sijaitseva Mietoisten kunnan rajaa. Mynämäen Salavaisten kylän puolella järvestä käytetään nimeä Kuvasjärvi, Luhdan puolella taas nimeä Langonjärvi. +, Pieni suojärvi Salavaistentakana, tunnetaan Lemmin (Mynämäkeä) puolessa Lankojärvenä. +
Talo Kylmäniitun pellon laidassa (pitäjänkartassa sukunimen mukaan Virtanen). Rakennettu v. 1916 Kuuskorven isännän vanhan miehen rakennukseksi. Itsenäistynyt 1930-luvulla. Virallinen nimi Kuusvuori (ei kansanomaisessa käytössä). +
Pelto, entinen niitty. Niityn tiedetään olleen ennen vanhaan hallan vaivaama. Mainitaan isonjaon asiakirjoissa v. 1801. +
Kivi Haavistonsuossa ja kiven ympärillä oleva niittu. (MR) Jokilan ulkopalstaa Karjalassa. +
Kivi Haavistonsuossa ja kiven ympärillä oleva niittu. (MR) Jokilan ulkopalstaa Karjalassa. +
Luonnonoja, joka virtaa Kylmänvainion pellon halki. Alkaa Mynämäen puolelta, laskee Laajokeen. Pyheen kylässä siitä käytetään nimeä ''isò₍ojà''. +
Suo lähellä Valtalan lohkotilaa Karjalassa. Antikkalan kylän ulkopalstaa Karjalassa. (MV) +
