Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
K
Rekolan itäpuolella sijaitseva metsämäki. +
Ollilan kantatalon pelto, sama kuin Könkki, nykyisen isäntäväen käyttämä (LL 70 v.), eivät tunne nimen muita muotoja, Könkkiä eikä Kuopanköykkää. +
L
Kylä +
Laajoen mukaan on nimensä saanut Laajoenniittu, joka kuuluu Kuokkion kulmakunnan, virallisesti Lankkisten kylän, Koivulan tilan maihin. Se on joenvarsiniittu, joka ei ole enää viljelyksessä. +
Suopolku Mynämäen Jokilan Ruokoselta Laajoen kylään. +
Laajoen kylän ja joen pohjoispuolinen alue Karjalaa (Mynämäen ulkopalstaa), yl. Suontaka. +
Tie, joka vie Karjalan kirkolta (ks. Karppinen) Laajoen kylään. +
Joki, joka alkaa entisen Karjalan kunnan puolelta ja joka laskee Mynämäen luoteispuolen kylien halki mereen. Vuoden 1773 rajakartassa on mainittu Lajoki äng (TMKA, Mynämäki 83<sup>07</sup>). Vrt Jokisivu. +, Joki, alkaa Yläneen Lampsijärvestä, laskee Itämereen. +, Joki, joka kulkee Luhdan kulmakunnan ohi. Luhdan alue onkin suurelta osin joenvarsiniittua. Jokea pitkin on aikoinaan uitettu paljon tukkia sahoille. Luhdan alueella Laajoessa olevat kosket ovat hävinneet suurimmaksi osaksi sotienjälkeisissä perkaus- ja oikaisutöissä. Koskenpaikat ovat olleet Haaronkoski ja Hankkankoski. +, …
Kylä Karjalan pohjoisosassa, asukkaat ''lājokìlaise''. +, Kylä on saanut nimensä joen mukaan. Laajoen kylä on ollut olemassa jo 1500-luvulla, jolta ajalta on asiakirjatietoja (ks. Perälä: ''Mynämäki 1260-1960''). Talojen lukumääräkin on pysynyt vakiona: vuosina 1540, 1654, 1687 sekä 1700: aina seitsemän taloa. 1800-luvulla päättyneen jaon jälkeen kylässä on ollut kahdeksan kantataloa: 1) Mattila, 2) Kouhila, 3) Marttila, 4) Ollila, 5) Warpula, 6) Junnila, 7) Rekola ja 8) Miski. Oman keruuni kannalta keskeisiä tiloja ovat Rekola, Marttila ja Junnila. Kylää hallitsevat Laajoki ja kylän halkaiseva maantie, joka vie Karjalan kirkolta Hinnerjoen kirkonkylään. Laajoesta on muodostunut asutuskeskus. Molemmin puolien maantietä on runsas asutus: pieniä tontteja asumuksineen vieri vieressä. Tästä syystä kantataloista ja näistä lohkotuista lohkotiloista on vuosien varrella erotettu erittäin paljon pientontteja, joiden tarkkaa käsittelyä en ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi. Toinen kylää pirstova tekijä on yhä vallitseva sarkajakomaisuus sekä Mynämäen kylien lohkojen ja Laajoen lohkojen sekamelska. Kullakin tilalla on erittäin monessa paikassa pitkän suorakaiteen muotoisia kaistaleita: eri tiloilla kullakin oma palstansa vähän joka alueesta. Lisämaata on toisinaan hankittu Mynämäen lohkoista. Tällaisten erottelu on melko hankalaa. Karjalan elämän ollessa vilkkaimmillaan Laajoki muodosti melko monipuolisen liikekeskuksen useine kauppoineen. Nyt liike-elämä on lähes tyystin kadonnut. Yksi kauppaliike tarjoaa palveluksiaan kyläläisille ja ohikulkijoille. Muita palvelumuotoja ei ole; on vain maantie, jota pitkin pääsee suurempiin keskuksiin. Kantatalot ja lohkotilat peltoineen seuraavat Laajoen rantamia, joskin rakennukset ovat jonkin matkan päässä joen rantamilta. Tämä johtuu joen rantojen entisestä suomaisuudesta. Laajoen kylän ensimmäisestä asukkaasta kerrotaan tyypillistä ensimmäisen asukkaan tarinaa: Oli kalastaja Laajoen rantamailla. Hänen asuntonsa oli Marttilan luona, jokivarressa. Jokea alas tuli kirveenlastu. Siitä hän tiesi, että joku toinenkin oli lähistöllä. Kylän asukkaat: ''lājokilaise : lājokilaissì''. , Kylä Karjalan pohjoisosissa (Vrt. Suutila, Laajoki). ''lājonta₍ust'' vrt ns. Suontaustankylä (ks. Raimela). +, …
Pirttilahdenpaikan virallinen nimi, joka alunperin on tullut tilan entisen omistajan mukaan. Nimeä ei nykyisin käytetä. Muita tilan vanhoja nimityksiä ovat Heinonen ja Portaanpää. +
Lohkotila, erotettu Yli-Mattilan talosta v. 1909, aikaisemmin torppa. Nykyisin Jaakola. +
Torppa on sadan metrin päässä Laitumenmäestä, joten maastosuhteet eivät ainakaan ilman muuta selitä nimen syntyä. Niskalan isännän isoisä rakensi torpan ehkä 60-80 vuotta sitten. +
Mäki-Lassilan lohkotilan entinen vanhanmehentupa. 1930 erotettu talosta, asukkaista nimitys. Tsetimalan mäessä tien eteläpuolella. Asukkaat: autio (aik. ''laaksot''). +
Palstatila, erotettu Arvelan kantatalosta v. 1927: Mari vanha vaimo, joka eli 1960-luvulle. Aikaisemmin Marin isän mukaan Lehtonen. Kesämökkikäytössä. +
Palstatila, erotettu Kleemolan kantatalosta v. 1947. Kansanomainen nimi asukkaiden mukaan. Sijaitsee Kotimäen lohkotilan eteläpuolella. (Huom. karttaan merkitty asumattomaksi.) +
Orkoniitun rinnakkaisnimi. +
Haneliuksen pohjoispuolella sijainnut asumus. Nimi johtuu omistajan sukunimestä. +
Lohkotila, alkuaan Kivilän torppa. Toista polvea nykyisellä suvulla. Asukkaat: ''lāksose''. +
Latokankareen tilan kansanomainen rinnakkaisnimi omistajan sukunimen mukaan. +
