Ominaisuus:KO

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Käyttö

edelliset 20 20 50 100 250 500 seuraavat 20

Suodata<p>The <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.semantic-mediawiki.org/wiki/Help:Property_page/Filter">search filter</a> allows the inclusion of <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.semantic-mediawiki.org/wiki/Help:Query_expressions">query expressions</a> such as <code>~</code> or <code>!</code>. The selected <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.semantic-mediawiki.org/wiki/Query_engine">query engine</a> might also support case insensitive matching or other short expressions like:</p><ul><li><code>in:</code> result should include the term, e.g. '<code>in:Foo</code>'</li></ul><ul><li><code>not:</code> result should to not include the term, e.g. '<code>not:Bar</code>'</li></ul>

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.

L

Lammaskallio (Raukkaa) +

Kallio kylän eteläosassa. Sen lähellä on laidunnettu lampaita; siitä nimi kalliolle. +

Lammaskallio (Vallainen) +

Kallioinen niemeke Mynäjoen itärannalla Raukaan koskessa. +

Lammaskarsina +

Metsäinen mäki, joka on ollut Puntalan lammaslaitumena. +

Lammaskulju +

Juutinojan länsirannalla sijaitseva pelto, entinen jokiniitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lammaskulju'' (TMKA, Mynämäki 9²), ja vuoden 1784 selitelmässä ''Lammas Kulju'' (TMKA, Mynämäki 9¹). +

Lammaslaidun (Jutila) +

Vehmaan rajalla sijaitseva metsänreuna, joka ennen on ollut lammaslaitumena. +

Lammaslaidun (Saari) +

Tätä nimeä käyttävät vain Tienpään tilan asukkaat, jotka ovat pitäneet siellä lampaitaan. Tienpään asukkaat ovat karjalaisia siirtolaisiia, siksi nimestä ei ole luotettavaa murremuotoa. Paikan yleisimmin tunnettu nimi on Juotto. +

Lammasmäentahdon +

Lammasmäessä oleva pieni pelto. +

Lammasmäki (Pyhäranta) +

Mäki. Nimen syytä ei tiedetä. Siinä oleva pieni pelto Lammasmäentahdon. +

Lammasmäki (Tammisto) +

Jaakkolan luoteispuolella sijaitseva metsäinen mäki, joka ennen on ollut lammaslaitumena. +

Lammaspesimenkallio (Saari) +

Kalliolla on aikaisemin pesty lampaita. Maaperän ruskeudesta johtuu nimi Ruskea kallio. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. +

Lammaspesimenkallio (Tervoinen) +

Kallio on ennen ollut aivan meren rannassa, joten sillä on pesty lampaita. Nyt ei kallio kosketa merta. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. +

Lammaspesimenlahti +

Lammaspesimenpään rinnakkaisnimi. +

Lammaspesimenpää +

Lammaspesimenpää on suuremman lahden perukassa oleva pieni, matalavetinen, kaislaa kasvava poukama. Lammaspesimenpään lähellä on Lammaspesimenkallio, jolla on kesäisin pesty lampaita. Rinnakkaisnimenä Lammaspesimenlahti. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. +

Lammastahdon (Hiivola) +

Suhteellisen lähellä rakennuksia sijainnut lammastarhaus. +

Lammastahdon (Korvensuu) +

Vetisen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. +

Lammastahdon (Sukoinen) +

Laidunpellossa aiemmin ollut aidattu alue, jossa laidunnettiin lampaita. Samassa pellossa oli myös Sonnintahdon. +

Lammastahdon (Vihtamäki) +

Kissalan länsipuolella sijaitseva umpipelto, joka osittain on metsittynyt. +

Lammenrahka +

Suuri suo Savojärven ja Mynäjärven pohjois- ja itäpuolella. Vetelää, silmäkkeistä suota paikoin. Vrt. -rahka. +

Lammenranta +

Kivilän uusi nimi. Tunnetaan nykyisin Suomisena. (AP 1902) +