Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
L
Kuivaneen Paskjärven itäpuolella sijainnut lampi, joka myös on kasvanut umpeen. Suoperäisen metsän nimi on Lamminniittu. +
Pieni, pyöreä suo, ollut joskus pieni järvi. +
Iso lähde tai pieni lampi, jossa on ympäri vuoden vettä. (AK 1914). Vrt. Lummelammikko, Silmälammikko. +
Suoperäinen metsä, jossa Lammi on. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lammin Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 55¹). +
Valtalan lohkotilan pelto, ollut joskus laitumena. +
Leenantuvan rinnakkaisnimi sukunimen mukaan. +
Vanha kärrypolku, joka kulkee Sunilan metsän, Vuoriskallion, halki Lamperi-nimiseen paikkaan Nousiaisissa. Kärrytien alkupää on ollut Vanhalla Turun tiellä, mutta se on soranoton yhteydessä hävinnyt. Nimen etymologia ei selvillä. +
Vesivarasto, joka on saatu aikaan keinotekoisesti, kaivamalla. Makean veden allas, jota käytetään maatalouden tarpeisiin. Paikannimistössä esim. Sinilampi Kintikkalassa. +
Sillanpään lohkotilasta kansan suussa kulkeva nimitys. Perustuu asukkaiden nimeen (= Lampot) ''lampolaise''. +
Ennen Lampola-nimen sepittämistä kutsuttiin torppaa sen omistajan nimellä Arvid. Nimi on sepitetty torppien itsenäistyessä toimitetun maanjaon yhteydessä. +
Iso, korkeahko kallioalua suo- ja metsämaalla, yleisemmin Langinkallionlevo, jolla karjalalaiset paimentaneet lehmiään 1900-luvun alussa. Langinkallio ei käytössä. Vrt. Langinorko. +
ks. Ryövärinaro +
Langinkalliosta yleisemmin käytetty nimi. Vrt. Langinorko. +
Langinkallioiden kaakkois- ja luoteispuolella oleva Karjalan Haankylän kantatalojen suoperäinen metsä. +
Pieni, mutta syvä järvi lähellä Mynämäen ja Mynämäen alueen keskellä olevaa Mietoisten kunnan alueen rajaa. Mynämäen Luhdan kulmakunnassa järvestä käytetään nimeä Langonjärvi, Mynämäen Salavaisten kylän puolella järveä sanotaan Kuvasjärveksi. ''suaŋ keskel olèva aikà mutàne lampi.'' (MR 1938). Katso myös Langonoja ja Langonsuo. +
Rahkolan tienhaaran länsipuolella sijaitseva maantienmäki. Nimen sanottiin johtuvan siitä, että paikalla on ennen ollut viimeisen nimismiehen virkatalo (nimismies on ollut nimeltään Lankell). +
Lassilan kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 pelto- ja niittyjaossa (''Langisto''). Kartassa sijoitettu väärin: pelto molemmin puoli tietä, joka halkaisee pellon. Tien eteläpuolella olevaa pientä peltoa vanhemmat sanovat Lankistonkedoksi (EL n. 70 v.) ja nuoremman Pikkutahtomeksi (RL n. 40 v.). +
Lankiston halkovan tien eteläpuolella olevaa pientä peltoa vanhemmat sanovat Lankistonkedoksi (EL n. 70 v.) ja nuoremman Pikkutahtomeksi (RL n. 40 v.). +
