Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
L
Tila, joka on muodostettu Honkolan maista Kaitassuolle. Nimi Lehtimäki johtuu omistajan sukunimestä Lehtimäki. Samaan tilaan on kuulunut myös Ruutilan Vähä-Ruutilasta erotettu palsta. +
Rosteeninmäen pohjoispuolella sijainnut asumus, joka on hävinnyt. +
Tila, joka on 1940-luvulla erotettu Jyrkkälän tilan maista. Tilannimen sijasta käytetään sukunimeä Yrjälä. +
Torppa. Vieläkin on yleisessä käytössä nimi Matson. 75-vuotiaan Juho Rannikon mukaan Matson oli hänen lapsuudessaan eläneen Winter-nimisen miehen liikanimi eli "kölli". Nimi on sepitetty vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä. +
Tila ollut Lehtimäen suvulla n. 10 vuotta. +
Pieni pelto kylän länsiosassa. Saanut nimensä nykyisen omistajan Paavo Lehtimäen mukaan. Alue on lohkaistu Anttilan tilan maista. Metsän reunaan jäävä osa on lohkaistu Mattilan maista ja kuuluu Paavo Lehtimäen sisarelle Fanni Lehtimäelle. +
Palstatila, erotettu Räsän kantatalosta v. 1959. Paikalla kauan ollut mökki, alkuaan Fiiantupa, sittemmin Suominen, joka samaa sukua kuin Fiia. +
Haan pohjoispuolella sijaitseva pelto, jonka pohjoislaidassa on ollut samanniminen asumus. Pelto on nimetty hävinneen asumuksen mukaan. +
Lehtimäen pellon pohjoislaidassa ollut hävinnyt asumus. Pelto on nimetty hävinneen asumuksen mukaan. +
Lohkotila, alkuaan torppa, erotettu Mynämäen Pilpolan kantatalosta v. 1915. Kerrotaan, että kolme veljestä tullut Vellinkikorpeen, ja perustanut talon: Ristimäen, Kankariston ja Lehtisen. Muut säilyneet, mutta Lehtinen siirtynyt siirtolaisille (ks. Korkka). +
Mynämäen Pellilän kantatalosta v. 1929 erotettu asutustila. Nimi saatu ensimmäisen omistajan mukaan. Sittemmin tilan nimenä on yleisessä puheessa käytetty asukkaiden nimeä: Valtonen, Suomisen Teuvo (etunimeä käytetään erotukseksi läheisestä Suomisen paikasta). +
Iivarin lohkotilasta yleisessä käytössä oleva nimitys asukkaiden mukaan (Lehtiset). +
Onnelan lohkotilan asukkaiden mukaan käytetty nimitys. Molemmat olleet käytössä. +
Lohkotila, erotettu Mynämäen Junnilan kantatalosta, talon Karjalassa olevasta ulkopalstasta v. 1929. Aikaisemmin torppa, ks. Wesman. Nykyisin Yli-Sippola. Asukkaat: aikaisemmin ''lehtiset''. +
Yksinäistalo, sanotaan ''lehtiste kartan'', sijaitsee Mietoisten kirkon lounaispuolella, lähellä Kaskisen yksinäistä. Talolla ollut suuri ulkopalsta Karjalan Kalelantakana, palsta siirretty Karjalaan ja suurimmasta osasta yhdessä Kaskisten ja Mietoisten palstojen kanssa muodostettu Mynäjoen yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset). +
Niitty; siinä kasvavasta "koivunäriköstä" käytiin ennen taittamassa lehdeksiä lampaille. +
Pieni tupa Virstantolpanmäessä Vähä-Kouvolan maassa, erottamaton tontti. Asukkaat: ''lehtise''. +
Kartano, jonka 1500-luvulla perusti Kaskistenkartanon silloinen omistaja Herman Fleming. Hän osti v. 1575 yhteensä seitsemän tilaa ''Tiroilan'' (nykyinen Tiirola), Uhlun ja Rantavakkisten kylistä ja yhdisti nämä tilat Kaskistenkartanoon määräten samalla, että näin syntynyttä suurtilaa oli siitä lähtien kutsuttava nimellä ''Lechtis'' (Rinne, ''Kaskisten ja Lehtisten kartanot Mietoisissa''). 1920-luvulla kartanot erotettiin toisistaan ja Lehtisten kantatila tuli Jukka Lehtisen haltuun. Nykyisin kartano on ollut jo noin 15 vuotta maanviljelijä Heikki Ahtisen omistuksessa. +
Kylä Mietoisten länsiosassa, Mynäjoen rannalla. Kylän muodostaa Lehtistenkartano ja siitä lohkotut siirtolaistilat. Kylän asukkaita ovat ''lehtisteläiset''. +
Lehtistenkartanosta Uhluun kulkeva tie, jonka rinnakkaisnimi on Vähäkyläntie. +
