Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
L
Tila Jaakkolan talon takana. Nimi tilan nykyisen omistajan, Lehtosen mukaan. Tätä nimeä on käytetty n. 20 vuotta, siitä asti kun Lehtoset ovat asuneet paikalla. Tilan edellinen nimi oli Partasenpaikka. Virallinen tilannimi on Päivänpuoli. +
Peltoalue, joka on saanut nimensä läheisyydessä olleesta hävinneestä torpasta: Lehtosen torppa. +
Hannulan lohkotilaan kuuluva pieni peltoalue. Keskellä kyseistä peltoa on ollut puu. +
Hyllyvä, ihmistä kantamaton maa-alue (n. ½ ha), ''pohjatoine vetèlä''. Ilmeisesti entistä järvenpohjaa (ks. Järven puolinen peldo). Leija ei ole appellatiivina seudulla tunnettu (kuten naapuripitäjässä Vehmaalla; nimestäjän huomautus). +
''leija'' saattaa olla lyhentymä adjektiivista ''leijainen'', jota nuoremmat eivät tunne. ''ko mā nouse ja laske ko sīn kävèle ni se o leijast. mnǟ lūle et leijamäkìki o sem mukka nimìtet.'' (TO 70 v.) ''leijast'': soista ja hyllyvää. Pohjoispuolella on Leijamäentahdon. +
Leijamäen pohjoispuolella oleva Hentun kantatalon pieni pelto. +
Mäki Mäntylän lohkotilan ja Hentun kantatalon alueella. ''leija'' saattaa olla lyhentymä adjektiivista ''leijainen'', jota nuoremmat eivät tunne. ''ko mā nouse ja laske ko sīn kävèle ni se o leijast. mnǟ lūle et leijamäkìki o sem mukka nimìtet.'' (TO 70 v.) ''leijast'': soista ja hyllyvää. Pohjoispuolella on Leijamäentahdon. +
Asumatonta korpea, vrt. Yläneen kunnan puolella Leijankorven pohjoispuolella pieni Leijansuo eli Leija (kartassa Leijaansuo). Oik. kulmakunnan nimi. Sodan jälkeen muodostettu alueelle Leijankorven yhteismetsät (siirtolaiset). ''leijaŋkämp'', metsäkämppä Koirassaarella. Myös pelkästään Leija. ''leija'' vrt. Leijamäki (ks. Karjala, Suojoki). +
Kalliota ja mäkeä Vanisvuoren länsipuolella. Tarkemmin Vähä Leilinkallio ja Iso Leilinkallio. +
Pahanpaijunmäen eteläpuolella sijaitseva pieni suo. Sen eteläpuolella on Leinassuonmäki. +
Leinassuon eteläpuolella oleva mäki. +
Talo, entinen torppa (nimi sukunimen mukaan). Virallinen nimi: Välimaa (ei kansanom. käytössä). +
Pieni pellonkulma, jossa ollut mahdollisesti Leevi-nimisen tupa (ks. Lallin Jussin tupa). +
Laitilan rajan vieressä oleva kyläkunta, joka ennen on ollut eri kylien takaniittymaata. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Lemmi (TMKA, Mynämäki 14). Turun-Rauman maantieltä haarautuva ja Lemmille johtava tie on ''lemmintiä''. Lemmiltä alkava ja Laajokeen laskeva oja on ''lemmi₍oja'' (113304: 50-51/42-40, 104406: 51/39-38). Vrt. Kuiva-Lemmi. +, Kulmakunta Luhdan kulmakunnan ja Mynämäen ja Laitilan pitäjänrajan välissä. Lemmi ei ole virallinen kylä, vaan se muodostuu useiden kirkonkylän kylien maa-alueista. Maat ovat aikoinaan olleet kirkonkylän kylien talojen ja kartanoiden takamaita, joita torpparit ovat viljelleet. Lemmillä, kuten Luhdallakaan, ei ole varsinaisia päätaloja vaan tilat ovat entisiä torppia. Luhdalla käytti joku myös nimeä ''lemmiŋkulma''. Joku oppaista arveli nimen olevan pakanuudenaikainen ja kalevalaista alkuperää. (AH 1923). ''ei hän ihmettel jos hänè isòisäs‿o lähten ammerīkkaŋ ko ei olk ko kivi kive viäres.'' ''ko on tämmössi torpparei tullu. ne (talolliset) o luapunu nītuistas ko ne ol nīŋ kaukan.'' (RvS 1939). Lemmistä erotetaan joskus puheessa Peräkylä tai Perä-Lemmi, kun halutaan erottaa, että asuu varsinaisella Lemmillä. +, Kulmakunta Mynämäessä, oikeastaan isohko kylä, joka kuitenkin koostuu usean mynämäkeläisen kylän ulkoniittualueesta. Tässä lähinnä Lemmin pohjoiskolkka, ns. Maaherranlääni. Kerrotaan, että Laitilan Laukkallio (lähellä Sampaanmäkeä), ens. asutettuja seudulla, tulleet Krimin sodan aikoina pakolaisina. +
Entinen järvi Lemmin kulmakunnassa Mynämäen, Mietoisten ja Laitilan pitäjien rajalla. Järvi on kuivattu ja pohja tehty pelloksi, tavallisesti käsin kuokkaamalla. Nykyisin Lemminjärvi tarkoittaakin virallisesti pääasiassa Raimelan kylän alueella olevaa peltoaukeaa, joka käsittää entisen järven alueen. Pellot kuuluvat pääasiallisesti Jyrkkälän tilaan. Lemminjärven mukaan nimetään alueen pelloista Järvenrantakuokkamaa, Järvenpää ja Järvenranta sekä alueelta lähtevä Järvenoja. +
Lemmiltä alkava ja Laajokeen laskeva oja. / Oja, joka on noin kuusi kilometriä pitkä, lähtee Lemmiltä ja laskee Laajokeen. ''se menè sin lemmiŋkulmal ast.'' (MR 1938). +
Risteys, josta haaraantuu Karjalan kirkolle ja Mynämäen Lemmille menevät tiet. Jälkimmäinen myös Lemmintie tai Vähän-Karjalan tie. Tie kunnostettu Lemmille meneväksi vasta 1960-luvulla, aikaisemmin Karjaretken tasoa. Lemminristeys on ollut silti paljon aikaisemmin käytössä jo. (EY, IL). Yleisesti tunnettu. +
