Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
L
Pieni lampi Lankkisten kylän metsäalueella Ruohosuon länsipuolella. Lammessa oli vettä ympäri vuoden ja paikalla kasvoi lumpeita. Lampi kuivattiin, ei nykyisin erotu metsästä. (AK 1914) +
Iso pelto, jossa kolmen talon lohkot. Ollut 1900-luvun alussa niittua, jossa sanotaan kasvaneen paljon lumpeita, josta nimi jotenkin johtuisi, nimestä eri variantteja. ''lumperla o koko paikkakunnan'' (ison peltoalueen) ''nimì. se‿o lūmperä oikke alkku₍as, si₍äl on kasvan paljo lumppei.'' (VA 80) Yleinen muoto on kylän muiden asukkaiden kesken Luunpera, mutta Maulan isännän kantaa pidetään oikeana. Kartassa virheellisesti Lumperä. Pellosta alkaa Lumperlanoja. +
Lumperlan pellosta alkava luonnonoja, joka laskee Mynäjokeen. +
Lohkotila, erotettu Mynämäen Tiuvaisten kylän Ottilan kantatalosta v. 1931, aikaisemmin Mietoisten Hietamäen torppa, johon pellot myöhemmin ostettu Tiuvaisista. Nummen lohkotilan kaakkoispuolella. Virallinen nimi Taimela ei käytössä. Aikaisemmin Lunden. Asukkaat: ''lumpi₍at''. +
Hietamäen torppa. Myöhemmin nimi suomalaistettu Lumpiaksi, pellot ostettu Tiuvaisten Ottilasta. Lundenilla oli Suojoen ensimmäinen sekatavarakauppa, leipomoliike ja lisäksi Lunden harrasti puutavaran kuljetusta. +
Haapassuonmäessä sijainnut asumus, jossa on asunut Kallu Lunden (''luntēniŋkallu'') +
Tila, jonka nykyinen virallinen nimi on Siimes. Nimitys johtuu entisen omistajan sukunimestä. +
Nykyisen Mäkimaa-lohkotilan paikalla on aikaisemmin sijainnut torppa, jota on kutsuttu ''luntēnin torpaks''. Tilan peltoja kutsutaan yhä Lundeninpelloiksi. +
Nykyisen Mäkimaa-lohkotilan paikalla on aikaisemmin sijainnut torppa, jota on kutsuttu ''luntēnin torpaks''. Tilan peltoja kutsutaan yhä Lundeninpelloiksi. +
Karppisten yksinäisen torppa. V. 1931 pelkkä tontt erotettu. Lundgrent pitivät 1900-luvun alussa kauppaa, 1920- ja 1930-luvulla tytär Fiinu hoiti Karjalan postitoimistoa Lundgrenilla. Rakennus paloi joskus ja nykyinen pytinki siirretty Suojoen Ollilasat (katso Hanna-vainaan tahdon). Myöhemmin Markon Santerin tupa, nykyisin Sankarin Vilkun paikka. Katso myös Lundgrenintausta. +
Karppisten yksinäisen Lundgrenin lohkotilalle määräajaksi vuoraama niitty, joka määräajan jälkeen jäänyt metsittymään. (VK) +
Karppisten metsää Lundgrenin takana, ei käytössä enää. +
Anttilan kantatalon pelto, asiakirjoisa (Pelto ja Niittyjako 1795) Luoto. Alue Salavaistentiestä pohjoiseen Tallalan kylän rajalle joen itäpuolella on Luodonsaari: Luodonniittu ja sitä ympäröivä metsä. +
Alue Salavaistentiestä pohjoiseen Tallalan kylän rajalle joen itäpuolella on Luodonsaari: Luodonniitu ja sitä ympäröivä metsä. +
Kylä +
Lehtisten kartanon pelto lähellä Nenosen tilaa. +
Vesijättömaa, osaksi tehty pelloksi. Ranta-alueita isonjaon asiakirjoissa: ''Luoju Linda'' (Aarlahti 1805; 1: 10-11FG); ''Luoju Betes Linda'' (Sydänperä 1807). +
Pelto, entistä merenrantaniittyä (Ravea (Hietamäki), Antikkalan Antintalo ja Haijala). Antikkalan isonjaon asiakirjoissa v. 1807 ''Luojo betes Linda''. +
Rantaniitty, vesijättömaa +
Vanha nimitys Hangassaaresta, keskellä suota oleva saari Liuskallion Karjalassa olevalla ulkopalstalla. Saaressa 4-5 m korkeita kallioröyskiä, 5 m korkeita suori kallioseiniä, putouksia, kaikkea ympäröi synä ikimetsä. Kallioröyskät täynnä pitkiä luolia, joissa mäyriä, villisikoja ja kettuja. Eläimet luolissa metsästäjiltä turvassa. (VK) +
