Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
L
Kallioalue Rautsuon koillislaidassa lähellä Nummenlevoa. Alueella mäyrän luola (KS).  +
Ketunluolanmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.  +
Veitnummen pohjoispuolella sijaitseva mäki, jossa on ollut ketun pesiä. Karttaan nimi on merkitty liiaksi itään.  +
Kivinen pelto Luhdantien ja Laajoen välissä. Luoli on mäkipelto. Pellon kohdalla Laajoessa ollut Luolinkoski.  +, Laajoen eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen luonnonniitty. Sen eteläpuolella oleva mäki on Luolinmmäki. Nimen arveltiin johtuvan mäestä, joka on erittäin kivikkoinen eli röyskäinen. Vuonna 1801 laaditussa Lemmettylän kylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Karhu luoli'' (TMKA, Mynämäki 31³).  +
Luolilla tarkoitetaan yleensä hyvin kivikkoista mäkeä. Sana tuntuu oleva käytössä vain vanhimmilla kyläläisillä. ''se o semmone röüskäne mäkì.'' (TN 1913). Paikannimistössä Luoli.  +
Virheellinen peruskartan nimi. Nimen oikea nimi on Luolinmäki. Katso Luoli.  +
Luolin pellon kohdalla Laajoessa ollut koski. Koskesta käytetään myös nimeä Kitinniitunkoski. (TN 1913)  +
Luolin eteläpuolella oleva mäki. Mäki on erittäin kivikkoinen eli röyskäinen.  +
Luoma on kalastutermi. Luoma-sanalla on kaksi merkitystä. Yhdellä nuotan heitolla saatua saalista kutsuttiin luomaksi. Nuotat oli tapana laskea aina samoihin, hyvinksi tunnettuihin paikkoihin. Myös näitä paikkoja eli nuotta-apajia kutsuttiin luomiksi. hän sai nī hüva luama et tuli paljoŋ‿ɢaloi. Nuottakalastusta harjoitettin Mynäjoen suussa, jossa oli kolme luomaa: Mamsellin luoma, Syväluoma, Vuotinluoma.  +
Vasikladon koillispuolella sijaitseva lähde, josta on haettu vettä koko kylään.  +
Kustavintien vieressä oleva talo, jonka ovat rakentaneet Merilän vanhapiikasisarukset Fiina ja Olga 1900-luvun alussa. Pappi oli kosinut Fiinaa, mutta Fiina oli tuuminut, että kyllä hän saa itsekin itselleen tuvan pystyyn, eikä siihen pappia tarvita. Torjutun kosinnan vuoksi talo sai työnimen Luostari. (EP 1919). Tällä hetkellä talo on asumaton.  +
Ylöisten kantatalon pieni niittu talosta nähden Laajoen pohjoispuolella. Huom. talon muut alueet joen eteläpuolella. Vertaa Suutilan kylän Mikolan Tiktoe ja Suutilankoski: kaksi koskea, joitten kohdalla joki ollut kaksihaarainen: Luoto kuulunut haarojen väliseen alueeseen. Kosket ammuttu. ''muistaŋ ko sanotti ain et he₍ose ova mennü luatto.'' (EY) Ei yleisesti tunnettu.  +
Aivan Hannulan talon eteläpuolella sijainnut asumus, ehkä torppa, joka on hävitetty vuonna 1930.  +
Luodonniitun nimi asiakirjoisa (Pelto ja Niittyjako 1795).  +
Kapea kaistale Laajoen aikaisempien uomien Vähäjoen ja Isonjoen välissä. Ehkä jossakin yhteyessä Ruskiapaare-nimeen: kun joki oikaistu, luoto hävinnyt ja Ruskiapaaren sanotaan olleen näillä kohdin joessa, myöhemmin Ruskipaare siirrtynyt pellon nimeksi. Appellatiivissävyinen. ''sīn jokkette välìs o luato.'' (AV)  +
Luotosenmäessä ennen ollut mökki (tai torppa).  +
Voimalaitoksen eteläpuolella sijaitseva pieni mäki, jossa on ennen ollut Luotosen mökki (tai torppa).  +
Multvahanmäessä sijaitseva vanha asumus.  +
Korkvuoren eteläpuolella sijaitseva mäki, jonka pohjoissyrjää pitkin kulkee tie. Vuoden 1805 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Luke'' (TMKA, Mynämäki 67).  +
Torppa, hävinnyt 1800-luvun lopussa. Asukkaan (Loman) muistetaan olleen meimies.  +