Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
M
Tuomisen talon virallinen nimi, ei kansanomaisessa käytössä.  +
Lohkotila, erotettu Hemmilän kantatalosta v. 1922. Virallinen nimi, jota käytetään joskus sukunimenkin sijaan. Asukkaat: ''repot''.  +
Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 35-36/64).  +, Kylä, joka varhemmin on koostunut yhdestä ainoasta talosta. Asukkaat ''maulalaiset''.  +
Yksinäistalo, joka pitkään on ollut Maunulan kylän ainoa kantatalo. Vudoen 1801 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Magnula hemman'' (TMKA, Mynämäki 3¹). Nimi on vakiintunut myös omistajien sukunimeksi.  +
Maunulan päärakennus on mäellä, jonka alapuolella on Maunulanalho, joka on Hemmilän kantatalon pelto.  +
Maunulan ja Kukolan kylien rajaoja, jatkuu pohjoisessa Takkulanojana. Laskee Mynäjokeen.  +
Laajoen yli vie Maunulansilta Maunulan lohkotilan pelloille. Nykyisin sanotaan usein ''repòsilt'' Maunulan nykyisten omistajien mukaan.  +
Lampi Saarenkartanon alueella, Pränhuusin vieressä. ''meijerilammest hakkita vet.'' (EG 1910).  +
Lahtilan lohkotilan pelto, kuulunut Tallalan yksinäiseen alun perin. ''meiskane‿o huano māt, lairumeks mes se ostetti sora jälkke.''  +
Keskitalon lohkotilan pelto, aikaisemmin Mäkitalon lohkotilan. Sijaitsee Ensitahtomen eteläpuolella, Meiskaisten pohjoispuolella.  +
Kartanoon johtavan tien länsipuolella, Myllymäen vieressä sijaitseva Sunilan pelto. Toinen Myllylohkoista. Nimen alkuperä ei tiedossa.  +
Meravitunrinnan lyhyempi rinnakkaisinimi, ''mennä meràvittu.'' (HV 1922)  +
Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Nimi on vanhimpien kyläläisten tuntema halventavasävyinen nimitys, joka johtuu jonkun entisen emännän käyttämästä kirosanasta. Omistajat itse ovat käyttäneet nimeä Tiskari. ''se mamma sanos‿ain et voi meràvit.'' (HV 1922) On saatettu sanoa myös lyhyemmin, että ''mennä meràvittu.'' (HV 1922)  +
Rekolan tila on kuulunut joskus Merilälle ja se on ostettu myöhemmin Katunpään vanhusten asunnoksi. Nykyisin rakennus on kesämökkinä. Tilannimeä on käytetty, kun Katunpään mamma on asunut Rekolassa. Rekolan kohdalla on Merilänkoski.  +
Kantatalo Kustavintien varrella. Talon on rakennuttanut Kustaa Henrik Merilä 1800-luvun loppupuolella. Asukkaat ovat omistajien nimen mukaan ''verastelaisia''.  +
Toinen Pärpösten kylän kantataloista.  +
Ennen Merilä-nimen sepittämistä kutsuttiin torppaa omistajan sukunimen mukaan Wallinin torpaksi. Nimi Merilä on sepitetty vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä.  +
Laajoessa oleva koski, jossa enen on ollut mylly. Merilä on ollut Rekolan vanha nimi.  +, Koski Laajoessa Rekolan kohdalla. Koskessa on ollut joskus Merilänmyllä. Nimi on tullut omistajan sukunimen mukaan. Myllystä on käytetty myös nimiä Ylämäinenmylly ja Ylänenmylly. ''ko ol merìlä müllü.'' (EK 1927).  +
Merilän kantatalon metsää ulkopalstalla Karjalassa. (AV)  +
Merilänkoskessa on ollut joskus ''merìlämüllü''. Nimi on tullut omistajan sukunimen mukaan. Myllystä on käytetty myös nimiä Ylämäinenmylly ja Ylänenmylly. ''ko ol merìlä müllü.'' (EK 1927).  +