Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
M
Entinen Saaren kartanon torpparialue. Erään 80-vuotiaan, 50 vuotta paikkakunnalla asuneen kalastajan tiedonannon mukaan tarkoittaa sana merì₍ilma etelää. Saaren kartanoon kuului kaksi torpparialuetta, Meripää ja Pohjapää. Torpparialueitten välissä olivat kartanoo välittömästi kuuluneet pellot. Vielä nykyäänkin sanotaan Saaren kylän pohjoispuoliskoa Pohjapääksi. Kylän eteläisellä, merenpuolisella alueella on nimi Meripää. Alueitten raja on horjuva. Melko yleisen käsityksen mukaan ovat Saaren kartano ja Mietoisten kirkkotie Pohjanpään ja Meripään rajalla. Asukkaat ''merìpǟläise''. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin vanhimmat paikkakuntalaiset muistavat. ''vanha tiät mennä merìpǟhä̀'' +
Ennen Meripääntien valmistumista kuljettiin Meripäähän pitkin ''merìpǟ rantatiä'' -nimistä tietä, joka kulkee lähempänä rantaa. Nykyisin tämä tie ei enää ole kovin yleisessä käytössä. +
Tie johtaa Saaren kartanosta Meripäähän. +, Varsin uusi maantie, joka kulkee kylä keskellä ja johtaa Meripäähän. ''merìpǟntulli'' on se kohta maantiessä, josta alkaa Meripää (1:7H 2). Ennen Meripääntien valmistumista kuljettiin Meripäähän pitkin ''merìpǟ rantatiä'' -nimistä tietä, joka kulkee lähempänä rantaa. Nykyisin tämä tie ei enää ole kovin yleisessä käytössä (1: 7FGH 9). +
Meripääntien kohta, josta alkaa Meripää. +
Maatila. Meritalo on ollut Pohjatalon eteläpuolella ja lähempänä merta kuin tämä, ks. Meripää. Meritalo on n. 40 vuotta sitten yhdistetty Pohjataloon. +
Talo, joka on perustettu 1800-luvulla, kun vanha Karhulan yksinäistalo on halottu. Talon uudempi nimi on Etelätalo. +
Mäkilän lohkotilan pelto, josta mennyt iso oja, jossa ollut paljon kaloja. Pellon kohdalla ojassa ollut kulju, johon kaloja aina jäänyt tavallaan loukkuun. (AV) +
Lohkotila, entinen torppa. Nykyäänkin vielä myös Jansson, tämä sukunimi on 1900-luvun alussa suomennettu Mertakariksi (myös tilan virallinen nimi). +
Talolan kantatalon entistä latomaata (ks. Juvarlan latomaat), myyty valtiolle asutustarkoituksiin. Mainitaan jo v. 1795 pelto- ja niittyjaossa (''Märtasari''). Vertaa Märtsaari. +
Messismäen koillisrinteen alla ollut pelto, nykyisin metsän valtaama. Paikka ei yleisessä tiedossa. +
Mäenharjanne Mäenkylän metsäalueella. Nimi ei ole yleisessä käytössä (AL 1918). / Lehtimäen tilan länsipuolella sijaitseva mäki. Vuoden 1763 Raimelan kartassa on mainittu niitynnimi ''Mässismäki'' (TMKA, Mynämäki 59). +
Pääralhonmäessä oleva suuri maakivi. +
Pieni torppa Kullanpäässä. Rinnakkaisnimi Päivölä. +, Vanha mökki Lenkintien varrella Haijaisten ja Sukoisten kylien rajalla. Nykyiselle paikalleen talo on siirretty v. 1928 Haijaisten Rekolasta, josta myös talon tontti on lohkottu. Osa talon nykyisestä tontista on myöhemmin ostettu Sukoisista. (Kauko-Vainio 1993, 56). Mökissä asui aiemmin ''iso-jussi''; ''vissīn komatta metriä pitkä miäs'' (HS 1905). Metsola muodostaa yhdessä Päivölän kanssa Kullanpään alueen. +
Entinen tila, joka nykyisin on huvilakäytössä. +
Lohkotila, entinen torppa, nimi Kakkutti, joka nykyäänkin on kansanomaisessa käytössä yleisempi kuin rekisterinimi. +
Hemmilän kantatalosta v. 1957 erotettu lohkotila. Virallinen nimi, ei käytössä, vaan sanotaan Hemmilä. Lohkotila kantatalosta nähden keskellä metsää, metsän takana = Metsola. Asukkaat: ''hemmilät''. +
Lohkotila, erotettu Kaskisten lohkotilasta v. 1928. Virallinen nimi, ei käytössä. Rinnakkaisnimi Mäkilä. Asukkaat ''mäkìlät''. +
Tietyn luonnonilmiön tai omistussuhteen rajaama metsäalue. Vrt. Hyyrvuorenmetsä, Kinnarinmetsä, Varppeenmetsä. +
Torppa on ennen ollut metsä ympäröimä. Torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen tuli torpan viralliseksi nimeksi vanhasta Metsälä-nimestä muovattu Metsämaa. Paikkakuntalaisten antamien tietojen mukaan nimi on n. 50 vuotta vanha (=1907). +
