Ominaisuus:KO

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Käyttö

edelliset 20 20 50 100 250 500 seuraavat 20

Suodata<p>The <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.semantic-mediawiki.org/wiki/Help:Property_page/Filter">search filter</a> allows the inclusion of <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.semantic-mediawiki.org/wiki/Help:Query_expressions">query expressions</a> such as <code>~</code> or <code>!</code>. The selected <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.semantic-mediawiki.org/wiki/Query_engine">query engine</a> might also support case insensitive matching or other short expressions like:</p><ul><li><code>in:</code> result should include the term, e.g. '<code>in:Foo</code>'</li></ul><ul><li><code>not:</code> result should to not include the term, e.g. '<code>not:Bar</code>'</li></ul>

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.

M

Mynäjärven kulmakunta +

Tursunperän kylän ulkopalsta-alue Mynäjärven eteläpuolella, kulmakuntaan kuuluvat Vuorenpää, Huhtala, Mäentaus, Alho, Paltta. +

Mynäjärvi +

Suojärvi Halikonrahkan ja Lammenrahkan välissä. +

Mynälahti +

Lahti (tunkeutuu syvälle Mietoisten sisään). Nimi lienee muistoa ajalta, jolloin Mynämäki ja Mietoinen olivat yhtä pitäjää. siihen laskee (itäsivulle) Mynäjoki. Ks. Saaren aukko. Pitäjänkartassa (v. 1947) virheellisesti Mynämäenlahti. +

Mynämäen Korpimetsä +

Korpimetsän rinnakkaisnimi. +

Mynämäenlahti +

Isojaon kartta 1889-90: Mynämäen aukko; jäljennös kartoista 1797-1800: Wirmo Fjärd. Suuri merenlahti, joka työntyy Mietoisten pitäjään. Suupuolta rajoittaa idässä Askaisten pitäjä, lännessä Vehmaa ja osittain Taivassalo. Tunnetaan myös muodot Mynämäen aukko, Mynäaukko ja Mynälahti. Kun Mietoinen on erotettu Mynämäestä omaksi pitäjäksi, ovat syntyneet nimet Mietoisten lahti ja Mietoisten aukko. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. ''heikiŋGarì, se on tosa lahres.'' +

Mynämäki +

Pitäjä, jonka halki virtaa hallitsevasti Mynäjoki. Nimen on arveltu liittyvän joennimeen ja Mäenkylän nimeen. +, Asutusjäänteitä löydetty kivi- ja rautakaudelta, kirkko oletetaan rakennetun 1260, josta Mynämäen pitäjän historian katsotaan alkaneeksi. Mynämäen seurakunta on asiakirjoissa vuodesta 1309. Mynämäki tunnettiin ruotsinkielisissä asiakirjoissa nimellä Virmo. Mynämäen nimen alkuperäksi on päätelty jo unohtunutta Parsilan kylän mäkeä Munamäkeä sekä Mäenkylän muotoa Minämäki. Lisäksi oletetaan, että kirkon mäki olisi saanut Mynämäen nimen ja laajentunut koko pitäjän nimeksi (Perälä 1963, 9-40). Pitäjän asukkaat ovat mynämäkiläisiä, ''münämäkiläse''. Vanhojen pitäjäläisten puheessa asutaan ''münämäes'', mutta kuulee myös muotoa ''münämäel''. +, Pitäjä Varsinais-Suomessa. Pitäjällä paljon ulkopalsta-alueita pohjoispuolella Karjalassa: ts. kaikki Metsätä ja suot kuuluvat mynämäkeläisille, pellot ja peltojen reuna karjalalaisille. Asukkaat: ''minämäkèlaise'' (hyvin takavokaalisesti sanotaan vars. alku.) +, …

Myrkkysaari +

Pieni saari, joka ennen joen perkausta ollut Laajoessa. Ei yleisesti tunnettu, ei Salavaisissa tunnettu. Saattaa tosin sijaita kokonaan Luhdan kylän puolella. (AV, vanha tukinuittaja). +

Myrksaari +

Pieni saareke Laajoessa. Saareke on muodostunut joen perkaamisen yhteydessä uuden ja vanhan joenuoman väliin. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. +, Laajoen uoman eteläpuolella oleva saareke, entinen niemi. +

Myrskylinna +

Hurulan eteläpuolella sijaitseva talo, huvila, joka muodoltaan on "komia". +

Myötämäki +

Mäenahde Hiippavuoren taloon johtavassa tiessä. +

Mäenkylä +

Mynäjoen länsipuolella sijainnut kylä, jonka vanhalle tonttimaalle on rakennettu nykyinen Mynämäen kunnan keskustaajama. +, Kylä. Asukkaat ''mäeŋküläläise''. Nimi nykyisessä muodossaan mm. v. 1727-1735 kirkonkirjassa. +, Mynämäen kylä kunnan keskustassa, Kylän alue ei ole yhtenäinen vaan kylän maita hajanaisesti kunnan alueella. Kylän historia tiedossa vuodesta 1424, vanha nimi Mäkkis asiakirjoissa 1540 (Perälä 1963, 160). +, …

Mäenkylä (Karjala) +

Mynämäen Mäenkylän Karjalassa olevasta ulkopalstasta erottettu Valtosen, Laihon, Mäkilän, Kivilän ja Aistin lohkotilat, alkuaan torppia. Alueet siirretty Karjalaan v. 1935. +

Mäenmökki +

Vuokra-asumus Pajamäellä. ''sē o vā mäè, kutè pajàmäès ol mūt rippi et sevòtas.'' Asukkaiden nimen mukaan asumusta nimitetään myös Vuorenpääksi. +

Mäenpelto +

Pelto, joka kuuluu Mynämäen Lujalan omistukseen. +

Mäenpää (Aikkinen) +

Entinen torppa, nykyisin pieni lohkotila, asukkaiden mukaan Koskinen. Sijaitsee Leonmäessä. ''mä₍empǟs o ennem punàkapìna asùnu mä₍empǟ nimine miäs. sit siäl o ussemaŋki ollu mut nüs siäl asù koskine.'' (VM) +

Mäenpää (Maunula) +

Maulan maista erotettu tila, jonka kansanomainen nimi on Maunula omistajansa sukunimen mukaan. +

Mäensato (pelto) +

Isohko pelto Mäensatojärven pohjoispuolella. +

Mäensato (suo) +

Suo, ollut leijaista kautta aikojen, nykyisin kasvaa pensaikkoa. Vetisin kohta Mäensatojärvi. Yleisesti tunnettu. Isojako: Mäensato +

Mäensatojärvi +

Vetisin kohta Mäensadon suossa. +

Mäentahdon +

Kalle Krappalan mailla oleva pieni umpipelto. +