Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
P
Peenin pellon laidassa on joskus ollut mökki, jossa on asunut ''pēnimaija''. Tämä oli kuppari. ''kävi küläs. sarvejas lait.'' (LK 1924).  +, Peenintien päässä on ollut Peenin Maijan torppa. Peenin Maija, joka on elänyt 1900-luvulla. Kerrottiin, että Peenin Maija olisi ollut noita.  +
Peenintien päässä on ollut Peenin Maijan torppa. Peenin Maija, joka on elänyt 1900-luvulla. Mökin rinnakkaisnimi on ollut Sillanpää. Kerrottiin, että Peenin Maija olisi ollut noita.  +
Peenin pellon kohdalla tiessä oleva laaja tasainen kohta.  +
Peenin rinnakkaisnimi.  +
Juvanmäestä lähtevä tie, joka vie Peenin peltojen kautta Raumantielle. Jotkut sanovat tietä Niuruntanhuaksi.  +, Kivikylästä Rauman maantielle johtava tie, joka kulkee Peenin pellon läpi. Tien päässä on ollut Peenin Maijan torppa. Peenintien rinnakkaisnimi on Niuruntie.  +
Kirves, joka heitetty Vehkaojaan sen jälkeen, kun sillä on paljon päitä listitty Mynämäen Parsilasa olevalla Teilimäellä. Jos löytäisi Peevelinkirveen, sen tuntisi siitä, ettei sillä voi puuta hakata. Kaunis se kyllä on. (AV)  +
pehku = turve.  +
Pehkusuolla vieläkin oleva lato.  +
Suoalue Järvenmäen Kuokkamaan laidalla. Suo on saanut nimensä siitä, että sieltä on otettu pehkua. ''pehkusua se o. pehku otetti siält joskus.'' (JV 1944). pehku = turve.  +
Kyläläisten (Salavainen) yhteinen pehkunnostosuo noin 1950-luvulle. Suolla vieläkin Pehkulato. Kuuluu osana Pirttijärvensuohon.  +
Muuransuonmäen pohjoispuolella sijaitseva suo, josta on nostettu pehkua. Uudehko nimi.  +
Alhoniitun pohjoispuolella sijaitseva matalahko mäki. Peruskarttaan on merkitty virheellisesti pohjoisemmaksi nimi Peitivuori, jota ei kansanomaisesti käytetä. Vertaa Kukolan kylässä on Peittilän kantatalo.  +
Virheellinen peruskartan nimi. Oikea nimi on Peitinvuorenmäki, joka sijaitsee hieman etelämpänä.  +
Kantatalo, joka on ollut sukutalona nykyisellä omistajsuvulla ainakin 1700-luvulta saakka. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Päitilä'' (TMKA, Mynämäki 26). Vrt. Peitinmäki.  +
Kantatalo  +, Pellilä on yksi Mynämäen vanhoista kantatiloista. Nimen alkuperästä antaa vihjeen pitäjähistoriikki: sen mukaan ruotsalainen kauppias olisi kaupannut Kustaa Vaasalle Billes-nimistä tilaa Mynämäestä - tarkoittaa ehkä juuri Pellilää (Perälä 1963). Vuosisadan alussa Pellilästä erotettiin Vähätalo, joka sijaitsee Valtolassa joen rantamilla. Se on jo kauan ollut autiotalona. Vähätalon ja Pellilän maat on perinyt Honkolan tilallinen M. Honkala. Pellilän metsiä ovat Roukkulinhuhta ja Koskenhuhta. ''se on se honkalam matti pelliläm ʙǟʙerillissì.'' (PV 1916).  +, Talo. Asukkaat: ''pellä'' (myös sukunimi). Hankittu perintötilaksi 1763 (vuoden 1905 maakirja).  +
Mynäjoen etelärannalla sijaitseva pieni kylä.  +, Asiakirjatietoja vuodelta 1540, kylän alue yhden perintötilan aluetta (Perälä 1963, 170). Kylän alue hajanainen. Mynämäen eteläosassa kapea maakaistale, joka kuuluu keruualueeseen.  +, Kylän nimi. Huomiota herättävää on taloista käytettävä murreasu, käyttö on säännönmukaista: Pellilä = ''pellä'', Ellilä = ''ellä'', Ollila = ''olla'', Marttila = ''martla'', Suutila = sūtla'', Kouhila = ''kouhla'', Junnila = ''julla''.  +
Iso kivi Pellilänpellon ja Keskikylänpellon länsipuolella. Ks. Keskikylänkivi. ''ko kirkoŋkello soiva nīn pelläŋkivì hǟlǖ sanova vanha ihmise'' (VS s. 1912).  +
Pellilän kylän maakaistaleella oleva pelto.  +
Vasikkalanmäen länsipuolella sijaitseva peltolohko.  +
Iso pelto, joka rinteessä. Rinne laskee Alhonojaan ja nousee taas ojan eteläpuolella. Knuutilan ja Väärikkälän kantataloilla samannimiset pellot rinnakkain.  +