Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
P
Puskon vanhanmiehentupa talon eteläpuolella. Virallinen nimi Vaarila ei ole käytössä. erotettu v. 1962. +
Puujalan metsäalueen keskellä oleva kallio. Ei yleisesti tiedossa oleva nimi eikä sen alkuperä. +
Pieni umpipelto, entinen niitty, joka ennen on kuulunut Raimelan Hemmilän taloon. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Puujalka'' (TMKA, Mynämäki 59). +, Hemmilän kappalaispappilaan kuulunut 30 hehtaarin metsäalue. Nykyisin alue jaettu. Vanha nimi, joka on harvojen muistissa. Sanottiin myös Hemmilänpuujalaksi. Nimen alkuperää ei tunneta. (SL 1914) +
Veitnummen uudempi rinnakkaisnimi. +
Jonkinlainen tiemaa, jolle tuli yksi Vaaninportaalta alkava Luhdan poluista ja jonka kautta pääsi Kallentahtomeen tai Vuorivainiolle. Ei yleisesti tunnettu, ei käytössä. (HJ 80 v.) +
Kylä. Nimen virikkeeksi mainitaan Pyhän Henrikin toiminta paikkakunnalla (ks. Henrikinlato). Kylässä on ollut kuninkaankartano, jota ilmeisesti tarkoittaa maininta jo vuodelta 1353: ''helghaa'' (Arwidsson, Handlingar 3., s. 5; ks. myös ''Historiallinen arkisto XXII'', II, 1, s. 11). Varmasti sitä tarkoittava on Helgo vuodelta 1536 (Reinh. Hausen, ''Bidrag till Finlands historia III'', s. 61). Huomattakoon, ettei oletettavaa Pyhäjoki-nimeä (prim. tarkoitus: Laajoki) muisteta käytetyn. Perimätiedon mukaan kylän yhteinen kellari ''püheŋGellari'' (2: 2E 2) on kartanon päärakennuksen perustusta (holvaukset vaikuttavatkin keskiaikaisilta). Isonjaon asiakirjoissa, esim. kartassa vuodelta 1792: Pyhö / Pyhä. Edellinen on maarekisterissä, molemmat sekä pitäjänkartassa että peruskartassa (v. 1968). ''pühènīttu'' (2: 2DE) pelto (Alis- ja Ylis-Haakari, Alis- ja Ylis-Punta); myös pelkkä ''nīttu''. ''pühèrajàmBello'' (2: 2E) yhteisnimi kahdelle Pyheen rajalla olevalle pellolle, Matokankareen- ja Saliladonpellolle (Telkinmäki). ''pühèsilta'' (2: 1E 5) silta Laajoen yli (myös ''sahàsilta''). +
Pelto tilan länsilaidalla Pyheen kylän rajalla samassa lohkossa kuin Matokankareenpelto ja Savipelto. +
Laajoen yli rakennettu Raumantien silta. +, Silta, joka Raumantiessä ylittää Laajoen. Paikka on hyvin vanha ja on arveltu, että pyhiinvaeltajat olisivat nousseet siinä maihin ja kiinnittäneet laivansa nykyisen sillan kohdalle. (KM 1913). Myöhemmin paikka oli eräänlainen kokoontymispaikka, johon ihmiset menivät kuluttamaan aikaansa. ''mennä pühèsiltta. siäl istutti.'' (LL 1902). Jotkut pitivät siltaa pahanakin paikkana, koska miehillä oli siellä usein alkoholia mukana. +
Niitun rinnakkaisnimi. +
Saarenkartanon pelto. +
Keskipitäjältä Pyhärantaan tuleva tie, joka on alkanut Valaskallion tienhaarasta; nykyisin alkukohtana voidaan pitää yhtymäkohtaa Kustavintiehen (1: 10-11F). +
Kylä Mietoisissa, jossa vanhastaan ollut Pyhärannan yksinäistalo. +
Yksinäistalo (nykyisestä merenrantaviivasta n. 300 m:n päässä). Nimen kerrotaan johtuvan siitä, että pyhä Henrik nousi maihin näillä tienoin; n. 200 m:n päässä talosta olevalla isolla kivella (ks. Saarnikivi) hänen tiedetään saarnanneen. Turun tuomiokirkon Mustassakirjassa (''Registrum ecclesiae Aboensis'', toim. Reinh. Hausen, s. 148) määritellään v. 1373 naapuritalon sijainti seuraavasti: "predium quoddam dictum Kwmirona, situm in Pøharantha, parrochie Wirmo"; henkilönnimen yhteydessä esiintyy asu Pøhæranta. Asukkaat ''pühärannalaise''. Vrt. Pyhärannantie. +
Tervostenkallion eteläpuolella sijaitseva pieni mäki, jossa kuulemma on ollut paljon lintuja. +
Päivölä-nimisen tilan kansanomainen nimi. +
Pyydysmäessä sijainneen Mäkilän rinnakkaisnimi. +
Tölkin tilasta lohkottu tila, jonka omistaa Tölkin nykyisen isännän sisar. Nimi on virallinen eikä yleisessä käytössä. Vertaaa Kaunio. +
Virallinen tilannimi, jota käytetään jonkin verran. Vrt. Lehtosenpaikka ja Partasenpaikka. +
Ylöisten kantatalon vanha torppa 1800-luvulta, erotettu v. 1929. Nykyisen omistajan mukaan 1920-luvulta Rintell. Tunnettu, joskus käytetty. (VR) +
Lohkotila, erotettu Puskon kantatalosta v. 1923. Aikaisemmin Päivärinnan alueella ollut joku torppa, jonka nimeä ei muisteta ja josta kivikellari jäljellä. Sanotaan asukkaiden mukaan myös Vehaseksi. (AV). Asukkaat: ''vehàse''. +
