Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
R
Iso suo +
Mietoisten itäosassa sijainnut kylä, jonka alueet nykyisin kuuluvat Rauvolan yksinäistilaan. +
Kun Rauvolan kylän kaksi taloa, Ylistalo ja Alistalo liitettiin yhteen Ylistalon isäntäväen kuoltua, muodostui Rauvolan yksinäistila, jonka nykyisin omistaa kunnallisneuvos Sune Suominen. Talon on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1788. Talo sijaitsee Riihimäen vieressä, sen länsipuolella ja talosta Kurinantielle johtaa Rauvolantie. +
Rauvolan yksinäistilalta Kurinantielle johtava tie. +
Kartano. Paikkakunnalla tiedetään sen muodostuneen yhdistämällä seuraavista taloista: Iso-Ravea, Vähä-Ravea, Hietamäki ja Anttila. Vanhoja asiakirjamainintoja: Raffwis, Rawio (v. 1485 ?, 1486, ''Finlands medeltidsurkunder V'', s. 109, 153), Rauiiock (1562, Hausen: ''Bidrag till Finlands historia IV'', s. 62), Rawiiokkj (''Iivar Flemingin maakirja'', s. 76). Huomattakoon, ettei Ravijoki-nimeä (primääritarkoite: Laajoki?) muisteta käytetyn. Isonjaon asiakirjoihin liittyvissä kartoissa: Rafwia (1687), Rauvia, Rafvea (1785), Kirjallisuudessa mainitut nimet Isotalo ja Viukari (esim. Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 176) ovat paikkakunnalla tuntemattomia. +
Raveanmetsässä oleva hyvä lähde. Metsärannan lohkotila ottaa siitä kuivina aikoina vettä, ajoittain muutkin Sairisten kylän asukkaat. +
Metsää. Kuulunut vuoteen 1961 Ravean kartanon yksinäiseen, joka perustettu 1960 Mietoisten Ravean kylän Storgårdista ja Lillgårdista, Mietoisten Hietamäen kylän kartanosta ja Anttilasta sekä Pyhön kylän Huvituksesta. Yleisesti tunnettu Karjalassa, joskus jo Säätiönmetsä. / Ravean kartanon metsäalue Mietoisten Ravean kylässä, Sairisten kylän rajalla. Sairisten tilaton väestö laidunsi siellä eläimiään vielä 1900-luvun alkupuolella. Alueella on Raveanlähde. +
Pikkutila, jonka nimi tulee tilanomistajan sukunimen mukaan. Virallinen tilannimi on Mäntylä. +
Junnilan talon takana ollut pieni mökki, jonka nimen kerrotaan tulleen mökin omistajan sukunimestä. Torpasta on vielä rauniot jäljellä, vaikka enää kylässä ei muisteta tarkkaan, koska itse rakennus on hävinnyt paikalta. Mökki oli Reilänmäessä. +
Reilänmäessä sijainnut luonnonlähde, joka nykyisin on kaivona. Lähteestä käytettiin myös nimeä Kauneuslähde. ''sē‿o nī ülö hüvä kaivo etèi vesì koska lopù.'' (OJ 1930). +
Mäki, jolla Reilän äidin tupa on sijainnut. +
Nykyisin Junnilan hallussa oleva pieni peltotilkku metsän keskellä, Reilänmäen vieressä. Osa pellosta on kuulunut joskus Rekolan taloon. Rinnakkaisnimiä ovat ''reilälohko'' ja ''reiläntahron''. +
Talon emännän antaman tiedon mukaan on torpan entisen omistajan nimi ollut Reinhold. N. 75-vuotias Emil Laine arveli Reinu-nimen olevan väännös nimestä Reinhold. Emil Laine sanoi olleensa pikkupoika, kun Reinhold kuoli. Sen perusteella nimen likimääräinen ikä voidaan arvioida sadaksi vuodeksi. Torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen sai torppa uuden sepitetyn nimen Välimäki. Isojaon kartta 1889-1890: ''Reinu-torppa''. +
Hirsinen rakennus Luhdantien vieressä, joka kuului Rantalan tilaan. Siinä yöpyivät aina Mynämäestä tai Pyheensillalta päin tulevat matkamiehet. Paikkaa sanottiin myös Matkamiehenkammioksi. ''ne oli semmossi ko ne münämäkeläise olivas sīn üässe.'' (AT 1906) +
Vanha kantatalo Jaakkolan taloa vastapäätä, Lenkintien toisella puolella. +
Tila, joka sijaitsee Laajoen rannassa. Tila on kuulunut joskus Merilälle ja se on ostettu myöhemmin Katunpään vanhusten asunnoksi. Nykyisin rakennus on kesämökkinä. Tilannimeä on käytetty, kun Katunpään mamma on asunut Rekolassa. Rekolan kohdalla on Merilänkoski. +
Nykyinen suku on tullut Karjalaan 1800-luvun jälkipuoliskolla. Talosta on lohkottu v. 1916 Ala-Rekola ja Vainiotalo lohkotiloiksi. Jäljelle jäänyt kantatalon pääosa on nimetty Yli-Rekolaksi. +
Kantatalo, joka on ollut samalla suvulla pari sataa vuotta. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Rekola'' (TMKA, Mynämäki 65). +
Pusalan pohjoispuolella Vihtamäen kylän vanhalla tonttimaalla sijaitseva kantatalo. Vanhan omistajasuvun sukunimi on ollut Rekola (nykyisin Myllymäki kotivävyn mukaan). Vuoden 1798 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Rekola'' (TMKA, Mynämäki 73). +
