Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
R
Ks. Ripiladonmaa +, Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista. Ripilohkossa oli Ripimakasiini ja Ripilato. Ripimakasiini oli suurin kaikista Saaren kartanon makasiineista. Sana ripi merkitsee huoneriviä, rakennusta. Vuoroviljelyn vuoksi oli Saaren kartanon maat jaettu pariinkymmeneenlohkoon. Lohkon pinta-ala oli n. 15 ha eli 30 vanhaa tynnyriä. Lohko-sanan synonyyminä käytettiin usein sanaa loukas, ks. Salosen loukas. Rinnakkaisnimi Ripiladonlohko. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin vanhukset muistavat. Isonjaon kartta 1889-90: Ripilato. +
Kallio, joka sijaitsee Laitilan ja Mynämäen rajalla olevalla Mietoisten pitäjän alueella. Kallion päällä on kolmen ja osittain neljänkin tien risteyskohta. Risteyksestä lähtevät tiet Laitilan Nästiin, Karjalaan ja Lemmille sekä Sulajoen metsätie. Joku oppaista epäili nimeä pakanuudenaikaiseksi ja kalliota vanhaksi ristiinnaulitsemipaikaksi (AH 1923). Yleisemmän mielipiteen mukaan nimi juontuu risteyksestä. ''se risteüs kon tiä menè laitila nästi ja karjala, nīŋkon kolmen tiä risteüs ja neljäŋki. ko se o risteüs ja kallio al.'' (HV 1922). Kallio on myös ollut miesten tappelupaikka, jossa Kivikylän ja Lemmin miehet ovat ottaneet yhteen. ''koŋ külät tappeliva. kivikülä miähet tulivat tappelema. ei suŋkkaŋ kukkaŋ kuallu mut selkkä saiva.'' (HS 1923). +, Mäki, jolla teiden risteys: Lemmille, Vähä-Karjalaan, Sulajanpelloille ja Laitilan puolelle menevät tiet yhtyvät. Yleisesti tunnettu. Ristenkalliolla joskus nuoret tanssineet. AV. +
Pelto; kieleke. "peräpelto", Isonojan ja Nummen maiden välissä. Isonjaon asiakirjoissa: ''Ristin päran Nijttu'' (1801), ''Ristenpärä'' ~ ''Ristinpärä'' (1807). +
Siirtotila Ristenperän pellon alueella. Melko hyvin tiedossa oleva nimi; yleensä kuitenkin käytetään omistajan sukunimeä Hiltunen. +
Ristenummen eteläpuolela Ristenummensuo. (KS) +
Loivasti kohoavaa maastoa Ravean kartanon Karjalassa olevalla ulkopalstalla. Ristenummi ollut vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa menninkäisten ja pirujen asuttamaa kammoksuttua aluetta, josta kierteli monenlaisia tarinoita, mm. nummella asui menninkäinen, ja Ristenummen kautta kulkevalla tiellä korkeimmassa mäessä irroitti hevosten silat ja siten aiheutti kuolemaankin johtaneita onnettomuuksia. Tosiasiassa Turku-reissulta humalapäissään palailevat isännät ajoivat jyrkässä hyppyrimäessä hurjastellen. (AN 80 v.). Vrt. Pirunkirkko. Ristenummella on kivihautoja. Aivan mäen päällä kahden tien risteys. Ristenummen eteläpuolela Ristenummensuo. (KS) +
Kangasmaata suoseudulla, varsinaisesti Purisoja. Tulee puurististä, joka vuosikymmeniä sitten pystytetty Purisojalla heinätöissä heinäkasaan kuolleen naisen muistoksi. (OM) +
Raasinjoen ja Mynäjoen yhtymäkohta, jossa putous ja koski. Kuuluisa luonnonkauneudestaan. +
Peltoaukea metsän keskellä Ristimäen talon koillispuolella. +
Kivelän lohkotilan kansanomainen nimi. +
Lohkotila, erotettu Mynämäen Korun kantatalosta v. 1914, aikaisemmin torppa. Kerrotaan, että 3 veljestä tullut alueelle ja perustaneet Ristimäen, Lehtisen ja Lujalan Kankariston. Asukkaat: ''ristmä₍e heik''. +
Tila, jonka sanotaan olleen samalla suvulla vuodesta 1641 alkaen. +
Mynämäen Lankkisten Siipolan kantatalosta erotettu lohkotila v. 1930. Nimi on annettu ensimmäisen omistajan sukunimen mukaan. Paikasta käytetään yhä samaa nimeä, vaikka omistaja on vaihtunut. Alueen erikoisuus on yksilatvainen puu, jossa on kaksi puuta alaosassa n. 2 metrin korkeudelle; siitä ylöspäin puilla on yhteinen latva. +
Rahkolantien länsipuolella sijaitseva metsäinen mäki. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu ''Ristmäki gårds plan'' (TMKA, Mynämäki 39¹). +
Halolan kaakkoispuolella sijaitseva metsäpelto, entinen niitty. Vuoden 1783 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Ristin Nänä'' (TMKA, Mynämäki 51). Pellolle vie Ristinenäntie. +
Ristinenän pellolle Linttisvuoren länsipuolelta kulkeva tie. +
Pelto Lemmintien ja Lemminojan välissä. Nimen tuntevat vain vanhimmat kyläläiset. Omistajat käyttävät itse pellosta nimeä Isompikappale, joka tarkoittaa suurempaa peltoaluetta kuin mikä joskus on nimetty Risuloukkaksi. ''kai siäl jotta risui sit‿o joskus ollu.'' (EV 1925) +
Lohkotila, aikaisemmin torppa, vanhimpia seudulla. Nimen pitäisi perustua susien pyydykseen paikalla: kaivettu kuoppa, peitetty ja odotettu suden putoavan siihen: susirita. Vanhat puhuneet. (OM). +
