Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
R
Kulmakunta Karppisten yksinäisessä, tavallisesti mukaan luetaan myös Karjalan Kaarleisten ja Tammiston alueet pohjoispuolelta. Ruohanttee ollut Karppisten niittua, jossa laiunnettu lehmiä ja jonne päässyt vain huonoa polkua pitkin. Ruohantteella ollut paljon pieniä latomaita, joilla kaikilla ollut nimensä. Karppisten pappa (isäntänä 1870-luvulta 1920-luvulle) piti Ruohantteella aina heinähuutokauppoja, ja heinät myytiin ladoittain, joten nimet käytössä vielä 1900-luvun alussa. Karppisten yksinäisen pohjoisin lohko, nimi on saattanut tarkoittaa huonosti kasvanutta luonnonheinämaata. Alkumuodoksi ajateltu ''ruahanne'', ei tunneta käytöstä kuitenkaan. Esim. postiosoitteessa nimen taivutuksessa muunpaikkakuntalaisilla jatkuvasti hankaluuksia. Esim. Ruohanteen metsätie pro Ruohanttee... Vrt Ravean Kahnattee ja Salavaisten Poronttee. +
Suojoen Kapusilta Ruohantteelle Kaarleisten Kivilään yli Laihonkallion kulkeva polku, ota ei kartassa. +
Metsätie (nykyisin valtion), joka alkaa Huolin Vähälästä läheltä Karppisten taloa, kulkee Jokilan ja Mäkilän lohkotilojen kautta Joenperänsuon ohi Hangassaarelle, aikaisemmin vain Mäkilään asti (uusi tie ei vielä ole kartassa). Tien perustana vanha Ruohantteenpolku. +
Tie, joka on kulkenut Kalleisten ja Lempiskallion välillä. Sitä pitkin ei ole kuljettu ajoneuvoilla. Vertaa Kurainentie. +
Haukkalan länsipuolella sijaitseva ojanvarsipelto (peruskarttaan on tähän kohtaan merkitty virheellisesti nimi Haukkala). Pellon läpi virtaava oja on ''ruahoja''. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainitty niitynimi ''Ruohojansarka'' (TMKA, Mynämäki 3¹). +
Lohkotila, erotettu Mynämäen Kaarleisten Mattilan kantatalosta v. 1933, aikaisemmin Mattilan torppa. Karjalaan 1935. Asukkaat ''kasèva''t (ks. Kaseva). +
1800-luvulla perustettu pieni torppa ns. Vellinkikorvessa, itsenäistynyt 1913, erotettu Karjakosken Keskitalosta 1915. Nykyään virallinen nimi, katso Kajalin. Torpan vanhat rakennukset edelleen käytössä; pohjoiset sivut noudattavat vanhaa umpipihaa (tuvasta maalattiaiseen eteisen kautta puuhuoneeseen ja navettaan). Torpassa ei sähköä eikä muutakaan. Ruohola tunnettu, ei käytössä. +
Ruoholan tilan päärakennuksen länsipuolella oleva mäki. +
Suosta raivattu pelto Lankkisten kylän itärajalla. Pellolla on kahden talon viljelyslohkot, aiemmin Ruohosuo oli kylän yhteislaidun. +
Raikon tilan maihin kuuluva metsäalue. Ruohosuon lounaispuolella. +
Iso pelto, ulottuu Metsäpuron palstatilasta Pahnantiehen. Nykyisin Männistön ja Kivelän tilojen maata. Alkuaan suota, vanha nimi. Kartassa yleistetty Ruokosuo vastoin paikallista tietämystä. (IL) +
Talolan kantatalon entistä peltoa ja niittyä, myyty asutustarkoituksiin valtiolle, edelleen v. 1967 Päivärinnanlisä. Ruokniemessä ollut latomaita: noin kaksi latoa vastakka ja niihin mahtuva luonnonheinän kasvualue = latomaa (vrt. Juvarla). Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ''Märtsari och Ruokniemi: Charta Ofver Salavais Byfs Åkrar och Ängar'' v. 1791 mukaan e.m. Märtsari on eri pelto kuin Märtasari = Merttasaari. Murteessa Merttasaari äännetään kahdenlaisesti, mutta ero ei tietoinen, joten Märtsaarta ei tunneta. ''Delnings Instrument öfver Salavais Byfs Ägo'' v. 1822: ''Märtsaari och Ruokoniemi''. +
Varppeen pohjoispuolela sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Ruock Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 26). +
Mynämäkeläisten metsiä Karjalassa olevilla ulkopalstoilla vartioineen Ruokosen asuinrakennus Jokilan yksinäisen maalla. Paikka oli 1960-luvulle eristettynä maailmasta mm. siten että Ruokoselle pääsi vain soiden yli pitkospuita pitkin Karjalan Laajoen kylästä.. Nykyisin autiona. ks. Haavisto. +
Kankareen lohkotilan nimitys asukkaiden mukaan. Tila tunnetaan yleensä Kankareena, mutta asukkaat ovat ''ruakose'', varvemmin ''kankarelaiset''. +
Luonnonniittua Ritasuon pohjoiskulmalla, ei enää yleisesti tunnettu. Isojako: Ruokoniittu. (IL) +
Iso pelto, alkuaan suota. Paikallisten mukaan Ruokasuo. +
