Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
R
Isojaon kartassa 1889-90 esiintyy muoto Ruskikari. Sana ruskea lyhentyy Mietoisten murteessa muotoon ruski. Tästä päätellen on Ruskari lyhentymämuoto sanasta Ruskeakari. Lähellä Ruskaria on Ruskeakivi-niminen kallionlohkare, ja Ruskarin ympäristössä on maaperä, etenkin hiekka, ruskeaa, joten lyhentyminen tuntuu ilmeiseltä. Ruskari on ennen ollut nimenä. Karin toisella puolella on meri ja toisella Uusiniitty, joka muistitiedon mukaan on kerran ollut ns. Saaren lahden pohjaa. Ruskarin saarena olosta on vaikea päätellä mitään; maasto Ruskarin eteläpuolella on melko korkeaa, ei tosin niin korkea kuin Ruskarissa. +
Saarenkylän yhteishiekkaranta Saarenaukon rannalla. Ympärillä Ruskarinmetsä. +
Ranta Ruskarissa. +
Suuri mereen ulottuva rantakivi. Kivi on lähellä Ruskaria. Koko tällä merenranta-alueella on maaperä ruskeaa. Kilometrin päässä on Ruskeakallio. Nimi on vanha. +
Marttilan kantatalosta 1935 lohkottu tila. +
Laajoen reunamailla sijaitseva, lehmien laitumena käytetty, laaja niittyalue - nykyinen peltoalue. Osittain Kotirannan ja Peltolan lohkotilojen peltoa, osittain Raidan lohkotilan metsää em. alueen reunassa. Laajoen yli on ko. kohdasta mennyt porras: Ruskipaarenporras. ''paare ~ paarre'' 'reunus' (NS). On kysymys joen reuna-alueesta, reunuksesta. Asukkaiden keskuudessa sanan merkitys on hämärtynyt. +
Ruskiapaare on Laajoessa. Myöhemmin Ruskiapaareksi nimetty Mikolan kantatalon pelto, joka aikaisemmin ollut Isonniitun eteläosa. Nimeä ei pystytä selittämään, mutta vertaa NS: ''paarre : paarteen'' 'reunus': aikaisemmin Laajoki Isonniitun kohdalla jakaantunut Vähäjokeen ja Isojokeen, välille jäänyt pieni Luoto. Yleensäkin pellot reunustavat kapeana nauhana Laajokea. Myös Laajoen kylässä toispuolella jokea on Ruskiapaare-pelto. +
Yli-Mattilan talon kansanomainen nimitys 1930-luvulta 1970-luvulle asukkaiden mukaan. Nykyisin Junnila. +
Korkkismäen etelärinteessa sijaitseva jyrkähkö rinne. Tiedon mukaan rinteeseen on haudattu Teilimäessä mestattujen ruumiita. ''se‿or rūmīmmäkì ko sinne‿o haurattu sit nīt rūmīt.'' (TA 1912). +
Lujalan Kuokkamaan länsipuolella sijaitseva kallio, jonka uskotaan olleen ruumiiden säilytyspaikkana. +
Talvitienvuoren itäpuolella sijaitseva luola, jossa kuulemma on säilytetty ruumiita (odottamassa hautausta). +
Laajoen pohjoispuolella sijaitseva kyläkunta. +
Metsäinen mäki, joka alkaa Koivusalon tilasta ja käsittään myös Luhdantien ja Hankkaantien risteysalueen. Mäki on nimetty Koivusalon tilan asukkaiden sukunimen Ruuti mukaan. +
Pikkutila, jonka nimi tulee edellisen omistajan sukunimestä. Tämä nimi ei enää ole kovin yleisesti käytössä, enemmän puhutaan Suokankaasta. +
Laajoen pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Sen pohjoispuolella oleva mäki ja kyläkunta on Ruutinmäki. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Ruuti'' (TMKA, Mynämäki 31³). +
Riitalhon eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. +
Pejoratiivinen nimitys Lassilan kantatalosta. Talo hävinnyt. ''küllälaslam pojà olìva armottomi juapoi ja se mäkì ol ain kamàlas kunnos -- rähjäne. vǟrleu₍a sanòsiva rüjä̀laslaks.'' (AV) +
Alhon länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Kasakan Ryty'' (TMKA Mynämäki 14). Pellon läpi virtaa Rytynoja. +, Pelto, joka sijaitsee Paloharjanmäessä olevien Mäkilän talon riihien takana. Pelto on savimultaista maata. Siitä on käytetty joskus myös nimeä Alho. ''hiuka semmone savìsempi pelto (KM 1913). ''rütüs‿o vehnä.'' (PM 1936). +
