Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
R
Ryövärinlevon rinnakkaisnimi. +
Kallioalue Häntilän ja Neuvoisten kylien Karjalassa olevalla ulkopalstalla. Sanotaan myös Ryövärinkallio. Lehmien laidunaluetta, ollut karjalalaisten käytössä 1900-luvun alkupuolelta. Ks. Levo. (JS, OM). Kartassa virheellisesti Ympyrkäistenkallioiksi merkitty, mitkä kalliot idempänä. +
Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista (Räsä, Räsälä) jo 1700-luvulta. Muutettu Rantalaksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Räsä kuitenkin säilynyt käytössä Sukunimenkin edellä. Asukkaat: ''suamise'' ~ ''räsät''. +
Aittassuon eteläosassa ollut entinen pelto, joka on metsittynyt. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitunnimi ''Rättässuo'' (TMKA, Mynämäki 47¹). +
Metsä- ja suoaluetta Kuokkion tilan ja Vanhan Kuokkiontien välissä. Ollut joskus Kelkan talon niittua, jossa on laidunnettu hiehoja. +
S
Saanaantaustan pohjoispuolella sijaitseva pieni mäki. +
Koskivaarantaustan eteläpuolella sijaitseva peltolohko. +
Palstatila, erotettu Ison-Kouvolan kantatalosta v. 1939. Virallinen nimi Saarela ei käytössä. Käytössä Saarinen. Sijaitsee Anttilan palstatilan länsipuolella. Tavallisesti Karjalan Suojokea. Asukkaat: ''sārise''. +
Tila. Nimi on myös omistajan sukunimi. +
Lohkotila, erotettu Ollilan kantatalosta v. 1913. Ollilan Uudentahtomen ja Sundvallin mökin välissä. Virallinen nimi, käytössä Suvanto. +
Nykyisen Saaren säpin ja Uudenniityn paikalla ollut merenlahti, joka on jo täysin kuivunut. Lahdenperän torppa on muistitiedon mukaan joskus ollut lahden pohjukassa. Meren on joskus täytynyt ulottua paljon Saarenlahtea laajemmallekin alueelle. Lähellä Lahdenperää on näet Naissaari-niminen mäki. Saaren kartanokin on arvattavasti joskus ollut meren ympäröimä. Silakkakari, Koiluoto ja Ruskari ovat olleet Saaren lahden ja meren välissä. Silakkakari ja Koiluoto ovat olleet saarina; Ruskari niemenä, ehkä joskus myös saarena. Nimi Saaren lahti palautuu kaukaisempaan aikaan kuin vanhusten muistitieto. Jo isonjaon kartassa 1889-90 on merkitty pelloksi Uusiniitty, joka on Saaren lahden entistä pohjaa. +
Kostea merenrantaniitty, joka on vastikään merestä noussutta vesijättömaata, ks. Kuuston säpi. Alue on ollut Saaren kartanon omassa käytössä. Kauempana kartanosta on ollut torppareitten laidunaluetta. +
Lahti, nimi itärannalla oleva Saaren kartanon mukaan. Osoittautui vaikeaksi selvittää, onko nimi aivan Mynälahden synonyymi; luultavasti se tarkoittaa vain Mynälahden pohjoisosaa. +, Mietoisten pitäjään tunkeutuva merenlahti, jonka itäisen rannan muodostaa Saaren kylä. Saarenaukko on suuremman Mynämäen lahden pohjukassa. Käytetään myös nimitystä Saarenlahti. ''kūsto pistä sinne sāre aukko sisä̀ssè.'' (kūsto eli Kuustonniemi). +, Saarisen kylän kohdalla oleva osa Mynälahtea. ''sāre₍auko ülì uipi pirùmaine hauki, tehtamä₍ès kuappala antti housumpellit auki.'' (pilkkalaulu, joka on kyläläisten keskuudessa syntynyt 1900-luvun alussa). Saarenaukon sijasta puhutaan joskus myös Saarenlahdesta. +
Kartano Saarenkylässä. Kartano on valtion omistama ja siinä toimii Lounais-Suomen Maatalouskoeasema. Ennen koeasemaa kartanossa toimi kehitysvammaisten hoitolaitos ja 1900-luvun alussa se oli vuokrattu paroni Aminoffille. Kaikki Saarenkylän siirtolaistilat on lohkottu kartanon maista. Kartanon ympärillä oleva mäki on ''sāreŋmäkì''. +
Pitäjän länsiosassa sijaitseva kylä, joka on saanut nimensä Saarenkartanosta. Kylän asukkaita ovat ''sārelaise''. Koko kylän alue on aikaisemmin kuulunut Saarenkartanolle. Kylän virallinen nimi on Saarinen, mutta tätä nimeä ei käytetä. +
Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee Mynälahteen. Tämä nimi vaikuttaa aivan viime aikojen sepitelmältä. Ainakaan Mynälahden länsipuolella ei Saarenlahti ole tunnettu, Saarenaukko kylläkin. Rinnakkaisnimet: ''isò₍ojà'', ''müllü₍oja'', ''seppälä₍oja'', ''souko₍ojà''. +
Saaren kartanon ympärillä oleva mäki. +
