Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
S
Veräjä (nykyisin hävinnyt) Pyhänrannantiellä Saarnikiven kohdalla. +
Pietilästä lohkaistun, melko uuden talon nimi. Sijaitsee peltoon nokkamaisesti työntyvässä niemekkeessä ennen Koivumäkeä. +
Suosaaria, jotka työntyvät kiilamaisesti keskelle Rautsuota. Saartennokka myös Vintterinsaarikko. Itäpuolella Saarennokansaari. (NV, V, EK) +
Raikon eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Peruskarttaan on nimeksi merkitty virheellisesti Mustamaa (joka on pohjoisempana). Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet ''Sato'' ja ''Sadon Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 3¹). +
Niemen palstatilalla sijaitseva saha perustajan ja edellisen pitäjän mukaan. Nykyään Marjasen saha. (EY) +
Eilun kantatalon pelto, jossa ollut joskus saha. +
Peren kantatalon pieni pelto, jonka paikalla Alhonojan pielessä ollut 1900-luvun alussa saha. +
Palstatila, nimitys nykyisten asukkaiden mukaan, aikaisemmin Salonen. Virallisesti Rintala. +
Kylä +
Sairisten kylä mainitaan jo v. 1540. Jo silloin se on ollut kahden talon kylä. Näin myös v. 1654. 1700 kylässä mainitaan olleen vain yksi talo (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960''). 1800-luvulla päättyneiden jakojen jälkeen kylässä oli jälleen kaksi kantataloa: Hannula ja Mäkilä. Sittemmin 1900-luvulla molemmat talot on jaettu tasasuuruisiksi lohkoiksi perillisten kesken. Tilat ovat yhtenäisempiä kuin Laajoella. Sarkajakomaisuus ei ole niin selvä. Tilojen lohkominen pienemmiksi on mahdollistanut melko suuren alueellisen yhtenäisyyden uusien tilojen maiden suhteen. Tosin täälläkin on erillisalueita, myös Mynämäen alueen sisäpuolella. Sairinen on pieni eristynyt alue. Sen halki ei kulje vilkasliikenteistä tietä. Siksi ei turistikaan tänne eksy. Palveluja ei ole minkäänlaisia. Yksinomaan maanviljelyskylä: mitään muuta toimintaa ei ole. Kylän nimen alkuperästä ei ollut tietoa. Asukkaat ''sairistelaise / sairistlaise : sairist(e)laissi''. +
Tie, joka vie Karjalankylästä ja Suutilasta Sairisten kylään. +
Raimelan metsäalueella oleva pieni kapea pelto. Kuulunut Ellän taloon. Nimen alkuperää ei tunneta. +
Tie Mynäjärven sivu Nousiaisten Saksalan kylään. (AH). +
Kylä Karjalan kunnan lounaiskolkassa. Eristynyt, hiljainen kylä, asukasluku pienenee koko ajan eikä uusi asukkaita ole tullut vuosikymmeniin. Kylässä neljä kantataloa, joista 1900-luvulla lohkaistu neljä lohkotilaa ja tupia, tontteja. Salavaisiin ajatellaan kuuluviksi myös Jutilan, Karhulan, Heikkilän ja Koiviston yksinäistalot, Vuotilan lohkotila Tallalasta, ja muiden kuntien Salavaisten lähellä olevat ulkopalstat. Salavainen jakaantuu kulmakuntiin: Kylä, Toisellapuolenjokea, Poronttee, Salavaistentakana. Yleisesti tunnetaan tarina kylän alusta (os. tod.pohjaa): kylän ensimmäisen talon perusti Pässi-kalastaja (ks. Pässi), joka noussut ennen kalaisaa Laajokea, ja muut kolme taloa Pässin pojat Hemmi, Lassi ja Antti (ks. Hemmilä, Lassila, Anttila). Salavaisissa on Ruotsin vallan aikaan ylläpidetty ruotusotilaita (esim. isojakoasiakirjoissa toistuvat maininnat: andelen i Torpan soldate åkrar; muistitieto: S. Talola 79 v.) ja näiden sotilastorpista ovat useat nykyiset lohkotilat saaneet alkunsa. Kylässä on vieläkin jäänteitä monien tupien sijaintipaikoista, ''pohjat‿tehti kiveist ja pistetti multta suojama enneŋko troslaattioi ol.'': kivimuodostumia jäljellä. Seuraavia tupia ja sotilastorppia muisti S. Talola: ''salperi ol täsä lähel. suamise kohral ol lunten, se o muistet ko, lunteni poik luk papìks ja papì veljempoik, suamine, kävè küläs miäste vāttei rēramas. lintemanil ol sūtarintorp sārise kohral. nōrlunt ol küläsep, asùs tual hīvolam mās ju₍arlan takan ja käve ain keväsi fültei ja vikattei trēramas. nītmä₍e isä ol jossa anttilam pualel ja, rūselevistaki olen kūllu.'' Karjalan kappelin ja seurakunnan kirkonkirjoissa mainitaan edellisen nimisiä itsellisiä, renkejä, palvelijoita jne. esim.: Sahlberg soldattorp, s. 1791 Nousis; Lindeman, suutari s. 1833; Rosenlöf s. 1819, Niittumaa s. 1808. (ks. Gröndahlinkönsä, Palomäki, Kuivela, Toivontupa). Asukkaat ''salavaistelaise''. +
Laajoessa joen perkauksiin asti ollut koski, sen verran suurempi, että siinä on ollut viiden talon vesimyllyt (S. Talola 79 v.). Joen perkuupäätöksessä vuodelta 1879 mainitaan Salavaisten kosket ja silloin on ollut ainakin yksi mylly: "-- J. Lassila -- i Salavais fors inrättade kvarn --" (Laa-Pahojoen perkuukertomus, s. 11). Salavaistenkosken yläpuolella on ''salàvaistesilt'' ja alapuolella Hevoskulju. +
Kylä +
Salavaistenkosken yläpuolella on ''salàvaistesilt'' ja alapuolella Hevoskulju. +
Kulmakunta, johon kuuluu Karjalan Heikkilä ja Koivisto ja Mietoisten kunnan Heikkilän, Koiviston ja Kaukurlan alueita eli Suomisen, Päivärinnan ja Saarisen lohkotilojen alueet, mitkä yleensä katsotaan kuuluviksi Salavaisiin (esim. kouluasiat, kirkonkirjat, ei Saarinen). (Vrt. Poronttee, Toisellapuolenjokea, Kylä). ''mek käütti eilä salàistentakàn küläs. he ovà salàvaistentakka, siält metämpuskist.'' +
Alkaa Suojoelta ''sakàvaistentiähārast'' (30: 52) ja päättyy Kylän mäkeen, josta alkaa Luhdantie. ''salàvaistentiäl ol ol nī viholliseks vereji tüttüläoittü, mut ei ne ain ollu nī püsüväissi, maffi isännäkiŋ ko tuliva turùst vähä juavuksis nī painusiva he₍osten kans läpì nī et verèjä truiskusiva.'' ("ol" 1920-30-luvuilla, "maffi" mahtavat). +
Pelto. Nimi johtuu siitä, että siinä on ollut asuinrakennuksen salista tehty hirsilato (purettu kauan sitten). Nimi on nykyisin jäänyt käytöstä; siitä ja toisesta Pyheen kylän rajalla olevasta pellosta, Matokankareenpellosta, käytetään yhteisnimitystä ''pühèrajàmʙello''. +
