Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

edelliset 202050100250500seuraavat 20
Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
S
Salorannanmäki +
Mäki, jolle Salorannan lohkotila on.  +
Saloranta (Haankylä) +
Lohkotila, erotettu Knuutilan kantatalosta talon pojalle v. 1923, aikaisemmin Knuutilan torppa, joka rakennettu Salorannanmäkeen, mistä nimi torpallekin. Virallinen nimi käytössä sukunimen sijaan. Asukkaat: ''knūtilat''.  +
Saloranta (Raimela) +
Pelto Tillintien ja Lahomaansuon välissä. Puheessa pellosta käytetään tavallisesti nimeä Ukkosenpelto.  +
Saloranta (torppa) +
Hävinnyt torppa, joka on palanut joskus 1930-luvulla. Siitä ovat jäljellä ainoastaan navetan rauniot. Asumus on nimetty entisen omistajan sukunimen mukaan.  +
Salosen Elli +
Lähteenmäen lohkotilan kansanomainen nimi. Elli on Salosen Yrjön ja Viljon sisar.  +
Salosen Viljo +
Uudentalon lohkotilan kansanomainen nimi. Viljo on Salosen Yrjön veli.  +
Salosen Yrjö +
Mattilan kantatalon kansanomainen nimi 1909 taloon tulleiden Salosten mukaan.  +
Sammalalho +
Kelkan pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Sammalalho'' (TMKA, Mynämäki 44).  +
Sampas (yleisnimi) +
rajapyykki, kivinen rajapyykki  +, Tilan rajapyykkinä oleva pitkulainen kivi, johon on hakattu tilan numero. ''ain sanòta et mennä samppal.'' (SH 1920).  +
Samppa +
Sillankorvan lohkotilan asukkaiden Kalannista tulleiden asukkaiden mukainen nimitys.  +
Samppaanmäki +
Kallioinen mäki Mynämäen, Laitilan ja Mietoisten rajalla. Mäki on saanut nimensä todennäköisesti paikalla olleista rajapyykeistä, joita on sanottu sampaiksi. Myös jotakin rajan tuntunmassa Laitilan puolella asunutta isäntää on sanottu ''samppampappaks''. ''samppampappaks sitä isänttäki sanottu. sīn‿o varma jotta rajàpǖkei. samppaiks sanottu.'' (HS 1923).  +, Kirsonsuon eteläpuolella sijaitseva laaja mäki, jonka hlaki kulkee Mynämäen, Mietoisten ja Laitilan raja.  +
Samppan Kotopellot +
Samppan lohkotilan kaikki pellot talon lähettyvillä, aikaisemmin Karppisten laidunta.  +
Sankari (Ravea) +
Lohkotila, erotettu Mietoisten Ravean kartanosta v. 1927, sanottu joskus Ravean Sankariksi (''ravè₍asankari''). Sankarilla ollut 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa meijeri, jossa oma meijerskä ja josta kerran viikossa noudettiin kermat Raveaan. (AN 80 v.) Asukkaat: ''sankarit''.  +
Sankari (Tiuvainen) +
Tila, ostettu perintötilaksi 1796 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). / Hävinnyt kantatalo, jonka maat ovat joutuneet omakoti- ja teollisuustonteiksi. Vuoden 1781 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Sangari'' (TMKA, Mynämäki 68²).  +
Sankarin Vilkku +
Ravean Uudentalon vanhan isännän tupa Karppisten maalla. Vanha Lundgrenin paikka. Asukkaat: ''sankari vilkku ~ viljo''  +
Sankarinruoppa +
Keskitaloon kuuluva pelto laajalla Ruopan peltoaukealla. Sijaitsee Katteluksen kylän itärajalla, Oravala-nimisestä talosta pohjoiseen. Nimen alkuperää ei tiedetty. Oletettavast pelto on ostettu Sankari-nimisetä tilanomistajalta. / Sankarin taloon kuulunut osa Ruopan pellosta.  +
Sannassuo +
Kullassuon pohjoispuolella sijaitseva suo. Sen itäsyrjällä olevasta harjusta on kaivettu soraa.  +, Suo lähellä Mynämäen Juvan kylän rajaa. Suo on Kullassuon peltoalueen takana. Suon arvellaan saaneen nimensä ympäröivästä hiekkapitoisesta maasta. ''sīn‿o lähel santamontutki.'' (TN 1913)  +
Sant Henrikin pöytä +
Kaunis kivipaasi Munkkionlevolla. Levon kautta kulkenut ns. Piispa Henrikin tie. Tunnettu.  +
Santala (Huoli) +
Lohkotila, erotettu Mynämäen Huolin Astalan kantatalosta v. 1922, Karjalaan 1935. Virallinen nimi Santala edellisen asukkaan mukaan. Nykyään Vuotila asukkaiden mukaan. Asukkaat: ''vuatilat''.  +
Santala (Juva) +
Metsäalue Taatin pellon ja Raumantien välissä. Metsä on saanut nimensä hiekkaperäisestä maastosta.  +
Noudettu kohteesta ”https://wiki.wirmo-seura.fi/wirmowiki/index.php?title=Ominaisuus:KO&oldid=8043”