Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
S
Uuspellon länsipuolella sijaitseva peltolohko. +
Pelto talosta länteen päin. Samassa lohkossa myös Pyheenrajapelto ja Matokankareenpelto. +
Haavankannon kaakkoispuolella sijaitseva märkäpohjainen metsä, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Savirapacko'' (TMKA, Mynämäki 67), vuoden 1696 karttaselitelmässä on nimi ''Safvirapacko'' (TMKA, Mynämäki 67). +
Suurehko suojärvi. Vanhoissa venäläisissä kartoissa Sauvojärvi, mikä ei murteessa käytössä, joskin tunnettu (AH). +
Vanha Raimelan kylän talo, annettu perintötilaksi 1765 (Perälä 1963, 174). Talo purettu ja maat jaettu. +, Kantatalo, joka on hävinnyt. Sen paikka vanhalla kylätontilla on ollut viidenneksi eteläisin (Immon ja Harskan välissä). Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Sauhu'' (TMKA, Mynämäki 59). +
Vanha virkatalo, perintötilaksi 1929 (Perälä 1963, 174). Maat on jaettu ja omistussuhteet muuttuneet. Tunnetaan myös nimellä Kylä-Seikkula, joka on harvemmin käytössä kuin Seikkula. +, Kantatalo, joka on ollut eteläisin kylän tonteilla olleissa taloista. Vrt. Kylä-Seikkula. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Seikula'' (TMKA, Mynämäki 59). +
Kasurin rinnakkaisnimi. +
Ala-Rekolan lohkotilan maista käytetty nimitys virallisen nimen ohella. Omistajat: Seikolat. Seikolan päärakennus on kuitenkin toisaalla kylässä: Heinjoentien varrella 1. talo oikealla eli Mäki-Kouhila. +
Kantatalo, nimi myös omistajien sukunimi. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Säppä'' (TMKA, Mynämäki 24). +
Mäntylän lohkotilasta 1960-luvulle käytetty nimitys Mynämäeltä tulleen omistajan ammatin mukaan, toisinaan erotukseksi muista Suojoen Suvanto-nimisistä ''seppäsu₍anto''. +
Tila, joka on ostettu perintötilaksi 1755 (v:n 1905 maakirjan mukaan). Rautatien rakentamisen yhteydessä päärakennus purettiin ja maat liitettiin Kapuisten tilaan. +
Vehmalaisten sepän palstatila, vertaa Suojoen kylän Seppä, joka Vehmalaisten Sepän poika. Myöhemmin tyttären kautta Laurèn. +
Talo, entinen mäkitupa (Ylistalon). Rakennettu vuoden 1890 paikkeilla. Siinä on ollut seppiä kahdessa polvessa. Pitäjänkartassa (v. 1947) virheellisesti Lehtoranta (todellisuudessa parin sadan metrin päässä 10G 1). +
Palstatila, erotettu v. 1929 Einolan lohkotilasta, virallinen nimi Niemi. Tontilla Karjalankylän saha ja mylly, jotka perustettu Karjalankoskeen. Tunnettu myös Saha-Seppälänä. Juuri Seppälän arvellaan perustaneen sahan. (EY) Nykyisin Marjasen saha. +
Tila, joka aikoinaan on erotettu Heikelän talon maista. Tilan nykyinen kansanomainen nimi on Seppä omistajan sukunimen mukaan. Aikanaan ensimmäinen omistaja, jonka sukunimi on ollut Helminen, on pitänyt paikalla pajaa, minkä mukaan tila on nimetty. +
Junnilan kantatalosta v. 1922 erotettu lohkotila. Entinen Ylénin torppa. Virallinen nimi ei ole yleisessä käytössä. Tilasta on erotettu v. 1962 Haavisto ja Kaijasalho. +
Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 35-36/62-61). +, Mynäjoen eteläpuolella sijaitseva kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut Vikan talon pohjoispuolella Tontinmäessä. +, Kylä. 1540 Seppälän kylässä kolme taloa (Perälä 1963, 180). Pieni kylä Mynäjoen etelärannalla. Kylän alueet yhtenäiset. +
