Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
S
Mielismäen talon kapea pelto Mynäjokirannassa. Sana 'soukka' tarkoittaa yleensä kapeaa. (AM s. 1947)  +
Kantatalo, siirtynyt 1900-luvun alussa Ylistalon omistukseen. Nykyisellä paikalla on siirtotila Soukonmäki (rekisterinimi; tunnetaan omistajan nimellä Uuttu). Tätä mahdollisesti tarkoittaa asiakirjamaininta vuodelta 1517: Sowko by (''Finlands medeltidsurkunder VII'', toim. Reinh. Hausen, s. 471). Aarlahden tiluskartta v. 1684: Socko; isojaon asiakirjat v. 1801: Såuko. Pitäjäkartassa, samoin kuin uudemmissa asiakirjoissa, kirjakielistettynä muotona Soukko. ''ko soukos olìs semmose kauhi₍a sūre sit noi rīhe, nē viätti lemùsse, lemuŋ ɢirkon ᴅoi rukò₍ushuane tehti sīt souko rīhest ja souko navètta viätti sit ruopal ja.'' ''sīn‿ol likì kümmene elùkka ain soukom ʙìhatos.'' (Miina Lahti, s. 1880). ''soukoŋɢetò'' (1: 10F 4), pelloksi tehty keto (rinnakkaisnimiä: ''krātariŋɢetò'', ''lairuŋɢetò''). Soukon maiden läpi virtaa Soukonoja. Naapuritalojen Soukon alueeseen rajoittuvia peltoja isonjaon asiakirjoissa: Soukon puolinen Vainio (Aarlahti 1805; 1: 10FG), Soukon ärinen peldo (Palokylä 1801; 1: 9F 7), Soukon ärinen Wainjo (Nummi 1801; 1: 9-10E), nykyisin Peräpelto.  +
Kraatarinkedon rinnakkaisnimi.  +
Soukon maiden läpi virtaava, osittain rajana oleva, luonnonoja (saa alkunsa Vehmaan puolelta, laskee mereen); harvinaisempi nimitys, yleisemmin (alajuoksulla): Seppälänoja, (ylempänä:) Iso-oja; myös Saarenlahdenoja, (vanh.) Myllyoja.  +
Stålt-niminen ruotumies, Toolentorpan perustaja. Vrt. Haankylän Toolenpelto ja Toolenkolinpelto. Toolentorppa nykyisin Teräsmäen lohkotila. Ståltista kerrotaan seuraava tarina: ''tōle joutus kerran kerèjil torìstama ja sit nimì küsǜtti, äij ol vähä̀ üksinkertane eikä meinan sanno mut lopult ärjäs et 'Kusta Stōle mnū nimèn o, mut pirùtaks sīt tahro sit'.'' (EK)  +
Mahlion eteläpuolella sijaitseva pieni mäki.  +, Katso Leonkallio  +
Mikolan kantatalon nimi 1950-luvulta. Koska Mikolat asuvat vielä samassa kylässä, Sukari-nimi yksinomainen, eipä nuoret tiedäkään, että kyseessä alkuperäinen Mikola. Sukarit erottuvat lisäksi talon traditioista: helluntalaisia. Asukkaat: ''sukàrit''.  +
Kantatalo Lenkintien varrella, yksinäistila. Asukkaat ''sukostelaisia''. Tila on ollut pitkään valtion omistuksessa. Se on ollut mm. ratsuväkirykmentin torvensoittajan puustellina. (Kauko-Vainio 1993, 153). Sukoiset ovat ostaneet tilan itselleen toisen maailmansodan jälkeen v. 1945. Talon viereisessä metsässä on Sukoistenmäki eli Kuneistenmäki.  +
Sukoisista Kuneisiin päin nouseva mäki. Sukoisissa puhutaan vastaavasti Kuneistenmäestä.  +
Metsää lähellä Laitilan, Mynämäen ja Karjalan rajaa. Sulajoki on suoaluetta, joka on pysynyt sulana, koska ''ol varma jotta silmäköi'' (LK 1924)  +
Tie joka lähtee Risteenkalliolta ja vie Sulajoelle.  +
Metsää lähellä Laitilan, Mynämäen ja Karjalan rajaa. Sulajoen metsä on Katunpään ja Mäkilän taloilla. Sulajoki on suoaluetta, joka on pysynyt sulana, koska ''ol varma jotta silmäköi'' (LK 1924)  +
Vanha takaniitty, joka ennen on kuulunut monen talon omistukseen. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Sulajoki'' (TMKA, Mynämäki 14).  +
Katunpään metsä lähellä Laitilan, Mynämäen ja Karjalan rajaa. Sulajoki on suoaluetta, joka on pysynyt sulana, koska ''ol varma jotta silmäköi'' (LK 1924)  +
Mäkilän metsä lähellä Laitilan, Mynämäen ja Karjalan rajaa. Sulajoki on suoaluetta, joka on pysynyt sulana, koska ''ol varma jotta silmäköi'' (LK 1924)  +
Lohkotila, aikaisemmin Suomelan torppa. Vrt. itäpuolella Yläneen Heinijoella varsinainen Mäkilä eli Saha-Mäkilä.  +
Talo, entinen torppa, nykyisin Lehtemäki.  +
Kantatalo, nimi on vakiintunut myös omistajasuvun sukunimeksi. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Suni (TMKA, Mynämäki 47¹).  +
Soinin tilan kansanomainen nimi omistajan sukunimen mukaan.  +
Sunilan kartano sijaitsee Mynäjoen rantamilla, Valtolan ja Kintikkalan kylien naapurissa. Sunila on ollut keskiajalta lähtien asumakartano. Sunilaan on v. 1820 ostettu Vainionperä-niminen tila, josta on 1940-luvulla ja sen jälkeen lohkaistu tiloja karjalaiselle siirtoväelle. Sunilan kartanon maista on lohkaistu Valovirta-niminen talo siirtoväelle. Torppia Sunilalla on ollut yksi: Vuorisen torppa kartanosta etelään. Se on ollut autio 1900-luvun alusta. Sunilaan kuuluva metsä, Vuoriskallio sijaitsee Kallavuoren koillispuolella. Nimen alkuperästä antaa vihjeen pitäjänhistoriikki (Perälä 1963): sen mukaan vuosina 1402-1447 kartanon omistajana mainitaan Sune Sunenpoika Ille. Kartano on nimetty tämän henkilön mukaan ehkä Sunilaksi. Kartanon etelä- ja itäpuolella kulkeva tie on nimeltään Sunilantie. / Kartano, joka pitkään on ollut Palander-suvun omistuksessa ja jonka maat ovat käsittäneet koko kylän. Kartanon kohdalla Mynäjoessa oleva koski on ''sunila(ŋ)koski''. / Kantatila. Asukkaat ''sunìllaise''. Ensimmäinen omistaja Sune Sunenpoika Ille (1402-1447) (Perälä 1963, 180), josta lähtien nimi esiintyy.  +