Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
S
Laajoen itärannalla oleva asumus; nimi johtuu omistajan sukunimestä Suvanto. +
Hävinneen Pilpolan kantatalon jatkaja. +
Mäntylän lohkotilan asukkaien mukainen nimitys, usein edellisen isännän ammatin mukaan pelkkä Seppä. Asukkaat ''su₍anno'' tai ''sepä''. +
Pellonperän lohkotilan asukkaista tuleva nimitys. +
Saarelan lohkotilan asukkaiden mukainen nimitys +
Lohkotila, joka on erotettu Mäkilän kantatalosta v. 1948. Tila yhä Mäkilän suvun hallussa. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1970-luvulla. Suvimäki-nimi on kertoman mukaan tullut Suvitie-nimisestä henkilöstä, joka olisi muuttanut paikkakunnalle Kokemäeltä ja kyseisen alueen peltoja olisi hänen mukaan kutsuttu Suvitien pelloiksi ja tästä olisi johdettu nimi Suvimäki; asuinrakennus pienellä rinteellä (AM 1899). +
Lohkotila, alkuaan torppa, ensimmäisiä seudulla, perustajan mukaan nimetty. Nykyisin Takala. +
Kylä. Alunperin Mietoisten kunnan Sydänperän kruununpuustellin metsämaata ulkopalstalla Karjalassa. +
Kantatalo (entinen kruununpuustelli). Aarlahden tiluskartassa v. 1684: ''Süden Pärä''. Käytetään myös asua ''süvämʙerä̀''. +
Metsää Järvelän lohkotilasta länteen. +
Härkälän eteläpuolella sijainnut asumus, jossa on viimesi asustellut Sylvi-niminen nainen. Asumus on hävinnyt ajat sitten. +
Palstatila, aikaisemmin Markon Niilon vanhanmiehenrakennus. Sijaitsee Ristimäen länsipuolella. Asukkaat: ''külä̀mpǟ sülvi'' +
Jokisen palstatilan virallinen nimi. +
Isonkartanon itäpuolella sijaitseva pelto. +
Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalastajat laskivat nuottansa, ts. nuotta-apaja. Syväluoma oli syvempi kuin muut luomat. Vain 75-vuotias Juho Rannikko tunsi tarkasti nuottakalastuspaikat; näitten nimet ovat olleet käytössä niin kauan kuin hän muistaa. ''kalà nousivà sü₍äluamà ja menivä jokkè.'' +
Kantatalo, myös ''sürämʙerä̀'' (yleisempi). Vanhin asiakirjamaininta v. 1486: Syffwanpare (''Finlands medeltidsurkunder V'', toim. Reinh. Hausen, s. 152). Myöhemmin asiakirjoissa ja kartoissa esiintyy säännöllisesti d:llinen asu (huom. kuitenkin teos ''Suomen maatilat'' III osa, toim. F. Jonasson ym., s. 1145). Ristiriita on ehkä selitettävissä siten, että joku kirjuri on aikoinaan erehtynyt tulkitsemaan v:n t:n heikoksi vastineeksi (nimestäjän arvelu). +
Säpi on vastikään merestä noussutta kosteaa vesijättömaata, jossa kasvaa ruokoa. Säpiä käytetään myös karjan laitumena. Tunnetaan myös muodot säpeikkö ja ruokosäpi. Kun meriheinän korjuuaika lähestyi, saatettiin sanoa: ''pi₍a ruvèta jo käümä säppel. mennä säppè sanòttiŋ‿ɢo mentti sitä̀ säppi leikkama.'' +
Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiön metsää, ostettu Ravean kartanon yksinäiseltä 1961. Käytetään rinnan Raveanmetsän kanssa. Virallinen nimi Vaarinkorpi, ei tunnettu Karjalassa. +