Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
S
Laajoessa sijainnut koski Suutilan kylän kohdalla, Sairisten kylän läheisyydessä.  +, Koski Laajoessa Tiktokeen eteläpuolella: joessa kaksi haaraa, joissa molemmissa koski, joita molempia jotkut sanovat Tiktokeeksi. (EY).  +
Tie Karjalankylän Torilta Suutilan kylään.  +, Vanha peltotie, alkaa Sairistentieltä Vierumäen koulun pohjoispuolelta, vie Suutilankorven vanhoille torpille Aistiin (ks. Mäenkylä) saakka.  +
Laajoen itärannalla oleva asumus; nimi johtuu omistajan sukunimestä Suvanto.  +
Hävinneen Pilpolan kantatalon jatkaja.  +
Mäntylän lohkotilan asukkaien mukainen nimitys, usein edellisen isännän ammatin mukaan pelkkä Seppä. Asukkaat ''su₍anno'' tai ''sepä''.  +
Pellonperän lohkotilan asukkaista tuleva nimitys.  +
Saarelan lohkotilan asukkaiden mukainen nimitys  +
Lohkotila, joka on erotettu Mäkilän kantatalosta v. 1948. Tila yhä Mäkilän suvun hallussa. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1970-luvulla. Suvimäki-nimi on kertoman mukaan tullut Suvitie-nimisestä henkilöstä, joka olisi muuttanut paikkakunnalle Kokemäeltä ja kyseisen alueen peltoja olisi hänen mukaan kutsuttu Suvitien pelloiksi ja tästä olisi johdettu nimi Suvimäki; asuinrakennus pienellä rinteellä (AM 1899).  +
Lohkotila, alkuaan torppa, ensimmäisiä seudulla, perustajan mukaan nimetty. Nykyisin Takala.  +
Kylä. Alunperin Mietoisten kunnan Sydänperän kruununpuustellin metsämaata ulkopalstalla Karjalassa.  +
Kantatalo (entinen kruununpuustelli). Aarlahden tiluskartassa v. 1684: ''Süden Pärä''. Käytetään myös asua ''süvämʙerä̀''.  +
Metsää Järvelän lohkotilasta länteen.  +
Härkälän eteläpuolella sijainnut asumus, jossa on viimesi asustellut Sylvi-niminen nainen. Asumus on hävinnyt ajat sitten.  +
Palstatila, aikaisemmin Markon Niilon vanhanmiehenrakennus. Sijaitsee Ristimäen länsipuolella. Asukkaat: ''külä̀mpǟ sülvi''  +
Jokisen palstatilan virallinen nimi.  +
Isonkartanon itäpuolella sijaitseva pelto.  +
Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalastajat laskivat nuottansa, ts. nuotta-apaja. Syväluoma oli syvempi kuin muut luomat. Vain 75-vuotias Juho Rannikko tunsi tarkasti nuottakalastuspaikat; näitten nimet ovat olleet käytössä niin kauan kuin hän muistaa. ''kalà nousivà sü₍äluamà ja menivä jokkè.''  +
Kantatalo, myös ''sürämʙerä̀'' (yleisempi). Vanhin asiakirjamaininta v. 1486: Syffwanpare (''Finlands medeltidsurkunder V'', toim. Reinh. Hausen, s. 152). Myöhemmin asiakirjoissa ja kartoissa esiintyy säännöllisesti d:llinen asu (huom. kuitenkin teos ''Suomen maatilat'' III osa, toim. F. Jonasson ym., s. 1145). Ristiriita on ehkä selitettävissä siten, että joku kirjuri on aikoinaan erehtynyt tulkitsemaan v:n t:n heikoksi vastineeksi (nimestäjän arvelu).  +
Säpi on vastikään merestä noussutta kosteaa vesijättömaata, jossa kasvaa ruokoa. Säpiä käytetään myös karjan laitumena. Tunnetaan myös muodot säpeikkö ja ruokosäpi. Kun meriheinän korjuuaika lähestyi, saatettiin sanoa: ''pi₍a ruvèta jo käümä säppel. mennä säppè sanòttiŋ‿ɢo mentti sitä̀ säppi leikkama.''  +
Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiön metsää, ostettu Ravean kartanon yksinäiseltä 1961. Käytetään rinnan Raveanmetsän kanssa. Virallinen nimi Vaarinkorpi, ei tunnettu Karjalassa.  +