Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
T
Saarenkartanon takana oleva mäki, jossa on ollut talli.  +, Pieni mäennyppylä. Tallimäellä on ollut Saaren kartanon talli.  +
Henttulan kantatalon nimitys eroksi talosta veljesosuudeksi 1939 lohkotusta Valtosen tilasta eli Henttulan Jussista eli Jussintuvasta.  +
Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta (ks. Pässä). Kruununtila aikaisemmin, J. Johansson ostanut itsenäiseksi perintötilaksi v. 1762. V. 1791 Pässin, Vähä-Markun (ks. Markula), Antin ja Lassin (ks. Hemmilä, Anttila, Lassila) talot erotettiin toisistaan. V. 1833 A. Juhanpoika muutti Pässi-nimen Talolaksi ja v. 1844 hän muutti rakennukset Kylän mäestä nykyisille paikoilleen. Säilynyt samalla suvulla 1960-luvulle. Pässin talosta kerrotaan, että Laajokea pitkin noussut kalastaja olisi sen perustanut ensimmäiseksi taloksi kylään. Tällä kalastajalla on ollut kolme poikaa: Hemmi, Antti ja Lassi, jotka sitten perustivat nykyiset Hemmilän, Anttilan ja Lassilan; nämä talot eivät ole säilyneet alkuperäisillä omistajillaan. Yleisesti tunnettu. M. Arvela (o.s. Talola) on toimittanut Talolan historiikin SKS:lle, samoin muutakin kylää koskevaa. Asukkaat ''käiväräiset''.  +
Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ''ju₍arla₍ojà'' (27->26: 51->50).  +
Pieni torppa, ei yleisesti tunnettu enää. Myöhemmin samalla mäellä ollut Julin.  +
Haaviston eteläpuolella sijaitseva metsätie, jota ennen on käytetty varsinkin talvisin kuljetettäessa niityiltä heinää.  +
Talvisin kuljettiin yli soiden talvitietä pitkin Mynämäelle. Eräs tie meni ''lājo<sub>(</sub>elt karppissī, sīt ylì tiä luhral, siält mÿnämäkkē, vihtamäkkē.'' (YR 1902).  +, Nihattulasta Laajoelle ja aina Karjalan Isoonmetsään johtanut talvitie.  +
Sikaperkkoukuran kautta kulkeva talvitie, joka vie Ahtma-alhosta pienelle niitylle.  +
Seppälän kylän kantataloista Laurinniittuun johtanut tie, jota on käytetty talvisaikaan. Se on kulkenut Peräniitun kautta.  +
Ojametäntahtomen luoteispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Sen läpi on kulkenut Ravejan ja Saaren kartanoista talvinen hevostie Kivikylään. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Talfvitje'' (TMKA, Mynämäki 65).  +
Talvitien pellon pohjoispuolella sijaitseva mäki.  +
Vanha tilannimi, joka esiintyy jo vuodelta 1890 peräisin olevissa isonjaon asiakirjoissa. Nimeä käytettiin vielä joitakin vuosia sitten tilan omistajasta, Heinosesta puhuttaessa. Hänestä käytettiin nimitystä ''tammi-heinone''. Paikasta käytetään nimeä Heinonen. Tilan virallinen nimi on nykyisin Metsäranta.  +, Mietoisten kirkonkirjoissa 1888-97 mainitaan suutari Anders Tammi. Ei voida ratkaista, onko Tammi alkuaan ollut sukunimi vai torpan nimi. Isojaon kartta 1889-90: Tammi. Rinnakkaisnimi Tammen torppa. ''ei siäl ol puskalas eikä tammil mittä asujami.''  +
Pelto Tammimäen länsipuolella. Rinnakkaisnimi Kauvaistenaluspelto.  +
Hiivolan ja Kauvaisten rajalla oleva metsämäki. ''sīn oli isoj joukon tammei.'' (OL 1924).  +, Mäki, jossa nykyäänkin kasvaa tammia. Vrt Tammimäenpelto.  +
Mäki. Mäellä kasvaa tammia. Toinen puoli mäestä on rauhoitettu luonnonsuojelualuetta. Vähäsaaren torpan asukkaat käyttävät nimeä Niitynmäki; mäki on heidän niittynsä vieressä. Isojaon kartta 1889-90: Tammi mäki.  +
Lohkotila, virallisesti Riikniittu. Omistaja tullut Yläneen Heinijoen Sahalta. Tammisia muitakin Laajoella: Tammisen Paavo.  +
Siirtoväkeä varten Pietilästä erotettu talo Kallavuoren kupeessa. Saanut nimensä talon entisen asukaan Tammisen mukaan. ''jū tammiskas asus tamminem mut sīn‿ol jo‿ūs väkì / tammiskast silti puhutà'' (AA 1921)  +, Tilan omistus- ja lohkosuhteet epäselvät, koska omistajat ovat vaihtuneet usein viime aikoina ja ovat olleet vieraspaikkakuntalaisia. Nimi ei ole yleisessä käytössä eikä sen alkuperää tunneta.  +
Pieni kylä. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kolmitaloinen Tammisto By (TMKA, Mynämäki 65).  +
Mynämäen Tammiston kylän ulkopalsta Karjalassa, jonne siirretty v. 1935. Ulkopalstalle 1800-luvulla perustettu Jokisen ja Mäkisen torpat, nykyisin lohkotiloja. Yleensä yhdistetään Karppisten Ruohantteeseen.  +
Tammiston kylän rajalla oleva kiilamainen peltolohko.  +