Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
T
Henttulan kantatalon nimitys eroksi talosta veljesosuudeksi 1939 lohkotusta Valtosen tilasta eli Henttulan Jussista eli Jussintuvasta. +
Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta (ks. Pässä). Kruununtila aikaisemmin, J. Johansson ostanut itsenäiseksi perintötilaksi v. 1762. V. 1791 Pässin, Vähä-Markun (ks. Markula), Antin ja Lassin (ks. Hemmilä, Anttila, Lassila) talot erotettiin toisistaan. V. 1833 A. Juhanpoika muutti Pässi-nimen Talolaksi ja v. 1844 hän muutti rakennukset Kylän mäestä nykyisille paikoilleen. Säilynyt samalla suvulla 1960-luvulle. Pässin talosta kerrotaan, että Laajokea pitkin noussut kalastaja olisi sen perustanut ensimmäiseksi taloksi kylään. Tällä kalastajalla on ollut kolme poikaa: Hemmi, Antti ja Lassi, jotka sitten perustivat nykyiset Hemmilän, Anttilan ja Lassilan; nämä talot eivät ole säilyneet alkuperäisillä omistajillaan. Yleisesti tunnettu. M. Arvela (o.s. Talola) on toimittanut Talolan historiikin SKS:lle, samoin muutakin kylää koskevaa. Asukkaat ''käiväräiset''. +
Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ''ju₍arla₍ojà'' (27->26: 51->50). +
Haaviston eteläpuolella sijaitseva metsätie, jota ennen on käytetty varsinkin talvisin kuljetettäessa niityiltä heinää. +
Sikaperkkoukuran kautta kulkeva talvitie, joka vie Ahtma-alhosta pienelle niitylle. +
Seppälän kylän kantataloista Laurinniittuun johtanut tie, jota on käytetty talvisaikaan. Se on kulkenut Peräniitun kautta. +
Ojametäntahtomen luoteispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Sen läpi on kulkenut Ravejan ja Saaren kartanoista talvinen hevostie Kivikylään. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Talfvitje'' (TMKA, Mynämäki 65). +
Talvitien pellon pohjoispuolella sijaitseva mäki. +
Vanha tilannimi, joka esiintyy jo vuodelta 1890 peräisin olevissa isonjaon asiakirjoissa. Nimeä käytettiin vielä joitakin vuosia sitten tilan omistajasta, Heinosesta puhuttaessa. Hänestä käytettiin nimitystä ''tammi-heinone''. Paikasta käytetään nimeä Heinonen. Tilan virallinen nimi on nykyisin Metsäranta. +, Mietoisten kirkonkirjoissa 1888-97 mainitaan suutari Anders Tammi. Ei voida ratkaista, onko Tammi alkuaan ollut sukunimi vai torpan nimi. Isojaon kartta 1889-90: Tammi. Rinnakkaisnimi Tammen torppa. ''ei siäl ol puskalas eikä tammil mittä asujami.'' +
Pelto Tammimäen länsipuolella. Rinnakkaisnimi Kauvaistenaluspelto. +
Mäki. Mäellä kasvaa tammia. Toinen puoli mäestä on rauhoitettu luonnonsuojelualuetta. Vähäsaaren torpan asukkaat käyttävät nimeä Niitynmäki; mäki on heidän niittynsä vieressä. Isojaon kartta 1889-90: Tammi mäki. +
Lohkotila, virallisesti Riikniittu. Omistaja tullut Yläneen Heinijoen Sahalta. Tammisia muitakin Laajoella: Tammisen Paavo. +
Siirtoväkeä varten Pietilästä erotettu talo Kallavuoren kupeessa. Saanut nimensä talon entisen asukaan Tammisen mukaan. ''jū tammiskas asus tamminem mut sīn‿ol jo‿ūs väkì / tammiskast silti puhutà'' (AA 1921) +, Tilan omistus- ja lohkosuhteet epäselvät, koska omistajat ovat vaihtuneet usein viime aikoina ja ovat olleet vieraspaikkakuntalaisia. Nimi ei ole yleisessä käytössä eikä sen alkuperää tunneta. +
Pieni kylä. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kolmitaloinen Tammisto By (TMKA, Mynämäki 65). +
Mynämäen Tammiston kylän ulkopalsta Karjalassa, jonne siirretty v. 1935. Ulkopalstalle 1800-luvulla perustettu Jokisen ja Mäkisen torpat, nykyisin lohkotiloja. Yleensä yhdistetään Karppisten Ruohantteeseen. +
Tammiston kylän rajalla oleva kiilamainen peltolohko. +