Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
T
Mynäjoen eteläpuolella sijaitseva kylä. Nimen rinnakkaismuoto on myös Tarvastenkylä. Asukkaat: ''tarvastelaiset''. Kartassa Tarvainen.  +
Tarvasten rinnakkaisnimi. Kartassa Tarvainen.  +
Mynäjoen eteläpuolella sijaitseva korkeahko mäki. Sen pohjoisreunalla on sijainnut vanha Tarvastenkylän tonttimaa.  +
Virallinen tilannimi, jota ei käytetä. Vrt. Pohjalainen.  +
Karttaan merkitty nimi, joka tarkoittaa osaa Peurussuosta. Nimi ei ole kuitenkaan käytössä, vaan koko isosta suoalueesta käytetään nimeä Peurussuo, joskus myös Peuru.  +
Valtalan lohkotilan pelto, ympärillä suota ja metsää. Yleisesti tunnettu.  +
Pieni mäennyppylä Saarenkartanon päärakennuksen lähellä. Mäellä on ollut kartanon piikojen asuinrakennus. ''siäl asùsivap palvelija ja pojàk kävìväs siäl sit lapsi tekèmäs, sīt se nimì tulì.'' (EG 1903). Paikka mainitaan myös vanhassa pilkkalaulussa: ''sāre₍auko ülì uipi pirùmaine hauki, tehtamä₍ès kuappala antti housumpellit auki.'' (EG 1903)  +
Mäki Nihattulan kylässä lähellä Mynämäen kirkkoa. Mäellä pitänyt teilattaman paljon ihmisiä, jonka jälkee teiliväline, Peevelinkirves, heitetty Karjalan Suutilan kylän Vehkaojaan. (AV) / Jyrkkä mäenrinne Korkkismäen pohjoisrinteessä Vanhan Turuntien varrella. Paikalla on ollut tietojen mukaan julkinen mestauspaikka: mäessä on "teilattu" ihmisiä. / Vanhan Turun tien varrella sijaitseva mäki. / Teilimäki on Mynämäel jossa on ennen vanhan aika suurrikolissi, eli siis murhamiehiä teilattu. Ovat sanonu et teilaja eli pyöveli löi oikkija kären ja pään poi. ja ruumis jätetti sil vähäk aika sinne killuma, ohikulkijal varotukseks.  +
Teiden risteyskohta, jossa Turku-Rauma-tiestä erkanee pieniä sivuteitä tiloille ja pelloille.  +
Talo, entinen Saaren kartanon torppa. Torppana ja 1930-luvulle asti Blomberg (=asukkaiden sukunimi, joka suomennettu).  +
Mäki. Nimen selitetään johtuvan mäen ukkosen telkeävästä ominaisuudesta.  +
Yksinäistalo Telkinmäen mäen laidassa. Entinen Ravean kartanon lampuotitila (itsenäistynyt noin 1868). Asiakirjamainintoja: Tälkimäckj (''Iivar Flemingin maakirja'', s. 82), Telkimäki (''Jaakko Teitin valitusluettelo'', s. 166), Tölkmäki (isonjaon asiakirjat v. 1807). Pitäjänkartassa ja peruskartassa (v. 1968) virheellisesti Telkinmäki. Tällainen asu on myös maarekisterissä (nim. uusi merkintä, vanha Tölkmäki). ''tölkmäloukas'' (2: 3E 8) metsän sisään työntyvä pelto (Hiivolan talon, Telkimäen rajalla).  +
Mäki Juvarlan alapuolella, jatkuu Mynämäen puolelle.  +
Yksi Lenkintien varren vanhoista kantataloista. Yksinäistila. Nimi on aiemmin ollut ''tölkmäki'' ja asukkaat ''tölkmäkeläisiä''. Nyt puhutaan ''telkmäkeläisistä'' (harv.). Telkinmäki muodostaa suhteellisen korkean mäen maastossa. Useat informatit mainitsivat, että mäki "telkee" ukkosen eli estää sen pääsyn Telkinmäen yli. Telkinmäessä oli aikoinaan tapana mennä varhain nukkumaan, kun taas naapurissa Laukolassa tehtiin töitä myöhään iltaan saakka. Asia on tiivistetty sanontaan: ''aurinko laskē ja laukola vǟntǟ, telkmäki perssēs päin laukolā kǟntǟ.'' (SR 1917). Hiivolan pelto Telkinmäen rajalla on Telkimäloukas.  +
Sammalalhon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.  +
Suomelan luoteispuolella sijaitseva pelto. Vertaa Alis-Teppa ja Ylis-Teppa. Peruskarttaan nimi on merkitty hieman liian pohjoiseen. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Ylinen Teppa'' ja ''Alinen Teppa'' (TMKA, Mynämäki 3¹).  +
Koski Mynäjoessa lähellä Sunilan ja Kintikkalan rajaa.  +, Mynäjoessa sijaitseva koski.  +, Pieni koski Mynäjoen mutkassa Ihamäkeä vastapäätä. Nimen alkuperä ei selvillä; todennäköisesti koski on nimetty Terho-nimisen henkilön mukaan.  +
Pappistenojan pohjoispuolella sijaitseva mäki.  +
Nivarin kantatalon peltoa. (LN)  +
Kleemolan talon metsäpalsta Mynäjoen eteläpuolella Tervaniemen kohdalla.  +