Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
T
Pelto ja suo, kuuluu Kaivattulanmetsään. Erotettu Mietoisten Kaivattulan Toupilan kantatalosta. Kartassa Toupinsuo paikallistettu liian pohjoiseen, huom. Antikkalan maahan (ks. Antikkalanmetsä). Kuitenkin Antikkalan alueelle Toupinsuo jatkuu yl. puhuttaessa (LN, TM).  +
Kirmussadon eteläpuolella sijaitseva metsämäki, jonka lounaislaitaa pitkin kulkee metsätie. ''trapu'' = ?trappu 'rappunen, porras'.  +
Suosaari. Marjaista mäntymetsää. Kauneutensa takia nimetty Kaunissaareksi, mikä nuorempi nimi.  +
Entinen kantatalo, jonka päärakennus on nykyään kanalana ja kuuluu Kauppilan tilaan. Triittulaa on aiemmin sanottu myös Rittulaksi ja Hiireläksi. Sana ''triittula'' tarkoittaa pelto- tai riihimiestä (OL 1924). ''trīttula ja vuatila ova hävinnē.'' (vuatila = Uotila, EP 1919).  +, Kantatalo, ostettu perinnöksi v. 1768 (maarekisteri), 1920-luvulta lähtien alettu paloitella, nykyään asumaton. Triitulalla ollut ulkopalsta Salavaistentakana, ulkopalsta erotettu v. 1953 Triittulasta Mettälän metsäpalstaksi. Triittula-nimi ei Salavaisissa yleensä enää yhdisty Triittulan kantataloon.  +
Triittulansuossa oleva pelto, joka ollut Saarisen lohkotilan viljelyksessä.  +
Salavaistentakana oleva suo, joka on vain Kuvasjärven itäpuolinen osa suota.  +
Ensimmäisiä Kintikkalasta lohkaistuja taloja. Sijaitsee Mietoisten tien vieressä, sen oikealla puolella Mietoisiin päin kuljettaessa, toinen talo Sunilan tienhaaran jälkeen. Lohkaistu 1900-luvun alussa. Nimi annettu kolmikulmaisen muodon mukaan. ''se varjosem ʙaikk‿on tiròla'' (PV 1916).  +, Lohkotila jonka päärakennus tehty 1900-luvun alussa kolmen Sunilan neidin asunnoksi.  +
Mäki, jossa on puitu vilja. ''ko tǟl sanòttiŋ ko menttim puima vilja ni menttin trüskil.'' (LS 1906). Mäestä käytetään myös nimiä Riihimäki, Myllyriihenmäki ja Laululavanmäki.  +
Entinen Mäki-Lassilan lohkotilan pelto. Nimen syntyä ei tunneta, murteelle vieras sananalkuinen konsonanttiyhtymä ääntyy selvästi. J. Jokinen muistelmissaan kirjoittaa Zetimala. Pellon kohdalla on Tsetimalanmäki.  +
Suojoentiessä Tsetimalan pellon kohdalla oleva mäki.  +
Suoliston pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Tuohi Ninttu'' (TMKA, Mynämäki 3¹).  +
Kylä pitäjän koillisosassa. Rajoittuu Mynäjokeen etelässä.  +
Talo kylän eteläosassa. Käsittänyt aikaisemmin koko kylän.  +
Tuokkolan talosta käytetty rinnakkaisnimitys.  +
Toinen talo kartanoon johtavan koivukujan varrella, pienen soratien päässä. Lohkaistu sotien jälkeen Sunilaan ostetusta Vainionperästä siirtoväeä varten. Nimi annettu siirtolaisen, taloa edelleen asuttavan Emil Tuokon mukaan. Tuokko, talosta käytetty rinnakkaisnimitys.  +
Pienet sarat Pellonperän eteläosassa. Asiakirjoissa (Pelto- ja niittyjako v. 1795 ja siihen liittivä kartta v. 1791) Tuomisto, Tuomaan sarat, Thomas Åker: Tuomisto nykyisin Kotoniittyä ja Pellonperää, Tuomaan sarat pienet sarat Pellonperän eteläosassa.  +
Alistalon pieni pelto talon maiden länsiosassa. Luultavasti ollut joskus Tuomas-nimisen miehen raivaama.  +, Vihasmäen kaakkoispuolella sijaitseva pieni peltolohko, entinen umpipelto.  +
Peruskarttaan merkitty talonnimi, jota ei kansanomaisesti käytetä. Talon kansanomainen nimi on Tuomola.  +
Mäki. Siinä kasvaa nykyäänkin tuomia.  +
Talo, Kumiruonasta lohkottu. Rekisterinimi muodossa Tuomimäki.  +