Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
T
Palstatila, erotettu Räsän kantatalosta v. 1959, kansanomaisesti Koskisen Urho.  +
Haanperän yksinäisen kansanomainen nimi vuodesta 1960. Ei enää käsitä kaikkia talon entisiä maita. Asukkaat: ''tähtise''.  +
Lohkotila, erotettu v. 1936 Ylöisten kantatalosta Aikaisemmin Heikkilän Miina, jonka sukulaispoika Mietoisista tullut Tähtinen. ''heikkilä mīna ol luannu tähtisel sem mökì.'' (EY)  +
Itäisen-Rantalan lohkotilan kansanomainen nimi viidennen omistajan mukaan.  +
Tähtisen tilan pelto, vrt. Heikkilän Tuori.  +
L. Tölkin omistama vanha kantatalo, joka mainitaan samalla nimellä isonjaon kartassa vuodelta 1802. Talon omisti tällöin Eric Jacobson. Nykyiset asukkaat ''tölkkiläiset''.  +
Kärrytie, kasvanut umpeen, vienyt Vuoluisten Vanhallekoululle eli Ylis-Henttulaan ja Taavantuvalle.  +
Iso mäki Eilun ja Knuutilan kantatalojen maalla. Töllivuoren rinteessä vanha kellarin paikka, rinteessä luultavasti ollut asunto, vrt. Hirsmaaviitta.  +
U
Kylä Mietoisten pitäjän länsiosassa. Asukkaat ''uhlulaiset''.  +
Kylä Mietoisissa, kylällä ulkopalsta Karjalan itäisellä etelärajalla, palstalla talojen metsää ja Itäisen- ja Läntisen-Rantalan lohkotilat.  +
Uhlun kylän länsipuolella oleva pieni kauppa, jota sanotaan myös Orkovakkisten kaupaksi, koska se sijaitsee Orkovakkisten kylän ja Uhlun rajalla.  +
Uhlun kylän halki pohjois-etelä-suunnassa virtaava oja. Rinnakkaisnimi Vähäniitunoja.  +
Anttilan talon edustalta Kustavintielle päin avautuva peltoaukea.  +
Anttilan talon ja Isomäen väliin jäävä Askaistentien osa.  +
Hepokuljun eteläpuolella sijainnut niitty, joka on metsittynyt. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Uitimen Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 6⁰). Idempänä on Uittimennokka.  +
Poltinkosken alapuolella Suojoenojassa ollut suvantopaikka, jossa pikkupojat pulikoivat kaiket päivät ja iltaisin aikuisetkin. Kuljussa pestiin joka kevät Karppisten kantatalon lampaat, usein yli 40-päinen lammaslauma. (HJ 80 v.)  +
Eräs Saaren kartanon entisistä lohkoista, ks. Ripilohko. Uitonlohko on Mynäjoen rannalla. Pellon läpi kulkee suuria viemäriojia. Nimi on ehkä yhteydessä tukin uittoon. Nimi on vanha. Isonjaon kartta 1889-90: ''Uitolato''. Rinnakkaisnimenä Uitonmaa.  +
Saarenkartanon pelto Naissaaresta vähän itään päin. / Uitonlohkon rinnakkaisnimi.  +
Vähäjoen suulla oleva pellon alavampi kohta. ''se uitonokka o sīn isòjo₍è ja vähä̀jo₍èŋ kohral ku jǟ semmoneŋ kulma.'' (LS 1906)  +
Kivijärven pojoisrannalla sijaitseva pieni niemennokka. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Uitimen Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 6⁰). Vertaa Uitin.  +