Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
H
hankka = ''haŋkka o airat, kivine, kumapreine nīttu. ei haŋkka viljelt ol voit, jotta lamppai ja vasikoi sīn o lairunnet.'' (PL 70 v.)  +
Laajoen etelärannalla sijaitseva pelto, entinen niitty. Sen kohdalla (53/38 2) Laajoessa ollut haŋkkāŋkoski, joka on hävinnyt, kun jokea on perattu. Peruskarttaan nimi on kirjoitettu väärään muotoon Hankka. Vuoden 1801 Valtolan karttaselitelmässä mainittu niitynnimi ''Hanka'' (TMKA, Mynämäki 72³). Lisäksi vuoden 1763 Raimelan karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Hangakoski'' (TMKA, Mynämäki 59).  +
Hankkaan pellon kohdalla Laajoessa ollut haŋkkāŋkoski, joka on hävinnyt, kun jokea on perattu.  +
Leenantupa, jota siirretty hiukan pohjoisemmas ja johon asetettu kunnan vaivaisia, joista Mantu yksi. Karppisten yks. alueella samanniminen tupa ollut, yhteyttä ei tiedetä. Häv. 1920-l. lopulla.  +
Hankan pellon itäpuolella Hankkan ja Sannanpellon välissä ollut vuosisadan vaihteessa ollut torppa, jossa asui hankkamä<sub>(</sub>mmanta. Torpan paikalla villiomenapuu, itse torpasta ei mitään jäljellä. Maasto lievästi kohoavaa. Torppa tunn. myös hankkalana (AN).  +
Pieni koskenpaikka, joka on ollut Laajoessa Hankkan peltojen kohdalla. "ko ol niittu muute. kivìpaikka." (MR 1938)  +
Hentun kantatalon pelto, eteläpuolella Hentun Vasikkahangas ja itäpuolella Karppisten yks. Hankka ja Hankkamäen torppa eli Hankkala. Karppisten ja Hentun isännät eivät tunne toistensa Hankka-peltoja. (IH, HK)  +
Tie, joka lähtee Luhdantiestä Ruutimäestä ja jota pitkin on kuljettu myös Hankkan pellolle. ''siäl kon tiä päättü ni siäl‿o semmonem pelto ko nes sanòvah hankkaks'' (MR 1938)  +
Iso kallioalua Maanpään pohjoispuolella. Myös hankkaŋkalli<sub>(</sub> oi. Kartassa Hankavuori.  +
Hannan-vainaan tahtomen lähellä oleva mäki, joka osa Korkkismäkeä. pirtti = saunana käytetty (VO 70 v.).  +
Ollilan kantatalon pieni pelto Korkkismäen kupeessa, mäen länsipuolella. Hanna-vainaa ollut ent. isännän sukulaisia 1800-luvun lopulla. Lähellä tahdonta ollut ''hannavainantupà'' ja ''hannavainampirtimmäki''.  +
Lähellä Hanna-vainaan tahdonta ollut tupa, jonka paikalla myöhemmin ollut Hakalundin paikka, alkuaan Ollilan vanhan isän tupa. Tupa siirretty Karppisten Lundgrenin palaneen tuvan tilalle muutama vuosikymmen sitten. Hanna-vainaan tuvassa pidetty vuosisadan alussa kiertokoulua (LL). Hanna-vainaa ollut entisen isännän sukulaisia 1800-luvun lopulla. Lähellä oleva mäki ''hannavainampirtimmäki''.  +
Pieni pelto (n. ½ ha). Nimi on tullut pellon laidassa asuneen Kumiruonan Hannan (sukunimi Rantanen; k. 1920-luvulla) mukaan.  +
Pieni mökki Hentunmäessä talon pohjoispuolella. Tupaa 1900-luvun alussa asunut kunnan hoidokki, irtolainen Hanna. (IH) Hävinnyt.  +
Nykyisen Ihalaisten koulun paikalla ennen ollut kantatalo, joka on hävinnyt. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Hannula (TMKA, Mynämäki 11).  +
Tila, jonka virallinen nimi on Metsäranta. Hannula on kansanomainen nimi omistajan sukunimen mukaan.  +
Torppa (hävinnyt 1800-luvulla); epävarma tieto, vain yhdeltä tiedonantajalta (SK s. 1898) saatu.  +
Härkälän ja Palsalan välissä oleva talo.  +
Vanha, kansan keskuudessa syntynyt nimi Katavisto. Nimi on annettu torppien itsenäistyessä suoritetun maanjaon yhteydessä vapaussodan päätyttyä. Nimi ei siis ole kansanomainen, eikä kansa ole sitä omaksunut.  +
Kantatalo. Ollut nykyisellä suvulla 1800-luvulta asti. Nykyiset Hannula ja Kotiranta ovat muodostaneet yhdessä Hannula-nimisen talon. Tilat on erotettu 1955. Kumpikin yhä saman suvun omistuksessa. Asukkaat: ''hannulalaise''. Talosta erotettu Kumpula I v. 1935 sekä 1952 Iivari-, Mäkimaa-, Päivärinta- ja Juppo-nimiset tilat.  +