Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
V
Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo (nykyinen ''kallivuari''). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollutseudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (''Warsinais-Suomen maakirja'', s. 32). Ks. Ojansuu: ''Suomal. paikannimitutk. I'', s. 235-6. +, Kylä Mietoisissa. Kylällä iso ulkopalsta Mynämäen ja Karjalan rajamailla (1: 23-26/54-53), jolla useita torppia, lohkotiloja: Mäkilä, Metsämäki, Ritamäki, Palmunen. Torpat perustettu 1800-luvun loppupuolella. Kuuluu Lemmiin. +, Katavaisten ja Kaukurlan naapurikylä. Sijaitsi 800-luvulla merenrannalla (Vuojärvi-Torhamo 1992). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924). Kustavintieltä tulee Valaskallioon ''valaskalliontiä''. Telkinmäestä Valaskallioon tulevaa tietä sanotaan myös ''valaskalliontiäksi''. +
Ilmamäen syrjästä Kustavintieltä tulee Valaskallioon ''valaskalliontiä''. +
Telkinmäestä Valaskallioon tuleva tie. +
Metsä Valkiavuoren ympärillä. +
Valkiavuoren länsipuolella oleva pelto. +
Uudentalon lohkotilan mailla oleva mäki, jonka länsipuolella Valkiavuorenpelto. (KS) +
Ollilan kantatalon maalla oleva mäki. ''valkkivuarel o varma juhannusvalkki₍oi joskus poltet.'' (LL 70 v.) +
Jossain Valkkamanjärven itärannalla sijainnut asumus, jossa on aikanaan asustellut Valkkaman Jussi. Vieläkin on kuulemma nähtävissä rakennuksen pohja ja joitakin viljelyssarkoja. Torpassa on asunut kaksi sukupolvea. Läheisessä suossa uskotaan olevan aarnihauta (näkyy palavaa suokaasua). +
Järvenojan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. +
Karttaan merkitty Valkkamamäki ei tunnu olevan puheessa käytössä. +
Valkkaman torpassa on aikanaan asustellut henkilö. +
Kuivunut järvi, jonka rannalla on ollut Valkkama-niminen torppa (se on hävinnyt kauan sitten). Järven pohjoispuolella on Valkkamansuo ja luoteispuolella Valkkamanmäki. Peruskarttaan nimet on merkitty virheellisesti Valkkama-määritteisiksi. Vuoden 1796 Munttisten kylän karttaselitelmässä on mainittu järven nimi ''Atujerfwi Träsk'' ja sen viereen on merkitty ''Järvenmäki'' (TMKA, Mynämäki 40). +
Valkkamanjärven luoteispuolella sijaitseva mäki. +
Valkkamanjärven pohjoispuolella sijaitseva suo. +
Mynäjoen länsipuolella sijaitseva kylä. Rekisterinimi Vallainen. Asukkaat ''vallastelaiset''. +
Luonnonoja, alkaa Livistöltä, laskee Mynäjokeen. (NV, TO). Virh. tunnetaan myös Palonojana, vrt. Uudenpalonoja, Uudenpalonsuo. Valonojan tuntevat nimitietoiset metsästäjät, virh. Palonojan Karjalan Kalelan kylän isännät. +