Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
V
Suosaari Kolkansuossa. (MR)  +
Kylä  +, Kylä Karjalan eteläosassa. Vanhat sanovat, että asutus kylään olisi tullut Vehmaalta. Kylässä vanhastaan viisi kantataloa: Heiska, Kouhila, Laurila, Markkula ja Jakki sekä Peren sotilasvirkatalo, sittemmin kantatalo. Kylän asutus keskittynyt pienelle alueelle Haankylän ja Mynämäen-Karjalan tien ja Aulin metsätien risteysalueille. Kylän torppariasutus vähäinen talot yleensä jaettu kahtia: Yli- ja Ali-Heiska, Laurila ja Väinölä, Jakki ja Kylänpää, Marko ja Ristimäki; kylän asukkaat kaikki sukua toisilleen. Mäkitupa-asutus keskittynyt Lopotinkaupunkiin kantatalojen pohjoispuolelle mäkimaastoon. Kylässä ollut Karjalan kappelin ensimmäinen kirkko. Vehmalaisten eli Bethelinkappeli 1700-luvulla. Kylä ollut yhteistoiminnassa Haankylän kanssa, mistä kertovat mm. kylätappelut Haankylän ja Vehmalaisten välillä: sunnuntai-iltapäivisin kylien nuoret miehet tappelivat seipäillä kylien välisellä tiellä, se ryhmä hävisi, joka joutui ahdistetuksi omaan kyläänsä takaisin. Tappelua innoitettiin ivaamalla vehmalaistelaisia Kärpäsiksi, haankyläläisiä Vasikoisiksi: ''ja välìste kärväse pärpäsivä nī viholliseks, välìste tās tulìva hā vasìka.'' (O. Mattila 95 v.). Kylän nimistöä vähentää alueen jakaantuminen muutamaan suurempaan lohkoon, joissa eri taloilla samannimiset palstat. Asukkaat ''vehmlastelaise / vehmalaistelaise''.  +
Tila, joka on erotettu Vilolan maista. Virallinen nimen asu on Veijula, jota ei juurikaan kansanomaisesti käytetä.  +
Tila, joka on erotettu Vilolan maista. Yleisemmin tunnettu nimiasu on Veijola.  +
Pirikanojan pohjoispuolella sijainnut entinen niittu, joka on metsittynyt. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Weitnum'' (TMKA, Mynämäki 26). Uudempi rinnakkaisnimi on Puukkonummi.  +
Rahkolan länsipuolella sijaitseva peltolohko.  +
Haukkumanimi ns. Vähän-Karjalan alueesta. Viittaa karun ja mäkisen torppari-, mäkitalolaisalueen entiseen köyhyyteen: ei varaa syödä kuin vellinkiä (= velliä). Ei enää käytössä, ollut Vähä-Karjala noin 30 vuotta (OM). Ei "tunnettu" Vähässä-Karjalassa. Isojako: ''Vellingi Paju'' (ks Paiju). Ei yleisesti tunnettu enää, nuoret varsinkaan eivät tunne. (AA)  +
Varppeenkallion eteläpäässä oleva erillinen kallio Venakan mailla.  +
Kantatalo, jonka vanha päärakennus on hajotettu 1950-luvulla. Vuoden 1791 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Wänäcka'' (TMKA, Mynämäki 20).  +, Kasurlan kylän kantatalo. Talo peräisin 1600-1700-luvulta. Omistaa Kopponen.  +
Tila, joka aikoinaan on erotettu Anttilan maista. Tilan nykyinen virallinen nimi on Nikula.  +, Anttilasta talon vanhalle-emännälle lohkottu tila. Nykyisin Tikankolo-niminen huvila.  +
Knuutilan talon lounaispuolella Laajoessa oleva koski, jossa ennen on ollut mylly.  +
Kantatalo, jonka vanha tontti on Rekolan ja Pusalan välissä. Nimi on myös omistajien sukunimi. Vuoden 1798 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Werais'' (TMKA, Mynämäki 73).  +
Kantatalo, jonka vanha tontti on Rekolan ja Pusalan välissä. Nimi on myös omistajien sukunimi (virallisesti Verainen). Vuoden 1798 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Werais'' (TMKA, Mynämäki 73).  +
Pappistenmäen länsipuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.  +
Tienhaara, jossa Vallaisten kylän tie erkaneen Mynämäen ja Vehmaan välisestä tiestä. Muistitiedon mukaan paikalla ollut veräjä.  +
Torppa Parsilan tanhuan päässä. Sen rakennukset hävitettiin 1920-luvulla.  +
Satulamaakarintorpan rinnkkaisnimi.  +
Lohkotila, erotettu Hellan kantatalosta. Nykyisin Nurmi.  +
Maaperän kosteus on ollut aiheena nimen sepittämiseen. Ennen Vesilä-nimen sepittämistä kutsuttiin torpan omistajan sukunimen mukaan Lindvallin töntöksi. Nimi on sepitetty vapaussodan jälkeen torppien itsenästyessä toimitetun maanjaon yhteydessä.  +