Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
V
Vipervuoren itäpuolella oleva suo. +
Vipervuoren itäpuolella oleva suo. +
Jyrkkä mäki metsässä, mäen itäpuolella ''vipèrvuaresua'' ja ''vipèrvuarerahk'', yleisesti tunnettu. +
Maaniitun eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 Halolan karttaselitelmäsä on mainittu niitynnimi ''Wipois'' (TMKA, Mynämäki 4). +
Vasikladon itäpuolella sijaitseva metsämäki. +
Mäki, saanut nimen Koiviston entisen isännän mukaan (isäntänä v. 1862-78, k. 1910), joka on viettänyt vanhuudenpäivänsä tässä mäessä olleessa vanhanisännän rakennuksessa (hävinnyt). +
Pelto (luultavasti ainoa), jonka Koiviston vanha isäntä (isäntänä 1862-78, k. 1910) on tehnyt (hänen isännyysaikanaan Uusipelto). +
Mynämäen vanha nimi keskiaikaisissa asiakirjoissa. Virmon alkuperän uskotaan johdetun Vironmaasta, Viriämaasta vanhan Virosta tulleen asutuksen mukaan. Ojansuun oletuksen perusteella Mynäjoki on aiemmin Virmajoki tai Virmasjoki, minkä mukaan pitäjä on ollut Virma(a). (Perälä 1963, 30-31). +
Mäki Sallintuvan kohdalla. Mäessä ollut mittamerkki, kivinen virstan pylväs. (AV 80 v.) +
Talo, entinen Ravean kartanon torppa (nimi silloisten asukkaiden sukunimi). +
Palstatila, erotettu Haijasten lohkotilasta. Nimitys asukkaiden mukaan. Sijaitsee Wiklundin itäpuolella. +
Lohkotila, kansanomainen nimi. Virallisesti ja myös kansanomaisesti Niemi. Hävnnyt sotien jälkeen. (AV) +
Ranta-Fiinun torpassa asuu nykyisin Ranta-Fiinun tytär miehineen. Talosta käytetään sukunimen mukaista nimeä Virtanen, rekisterinimi Leppäranta ei ole kansanomaisessa käytössä. +
Lohkotila, aikaisemmin torppa. Nykyisin Välisen Pekka. +
Kyseisessä paikassa Hannulan kantatalon mailla on ollut jo kauan torppa. Viimeinen paikalla asunut suku on tullut siihen noin 100 vuotta sitten ja rakentanut mökin, joka yhä on olemassa. Sitäkin aikaisemmin paikalla on ollut asunto. Torpan omistuksesta on käyty Käräjiä aikoinaan, mutta se on jäänyt kantatalon omistukseen. Vakinaisia asukkaita ei ole ollut enää kymmeneen vuoteen. Alueella on Virtasenlähde. Torpan mukaan on nimetty sen toinen pelto Virtasenpelto. +
Metsämäen lohkotilan kansanomainen nimi asukkaiden mukaan 1920-luvulta. Rinnakkain käytössä virallisen nimen kanssa. (AV) +
Virtasen mäkituvasta käytetty nimi. +
Virtasen torpan alueella on hyvä lähde, Virtasenlähde, joka on antanut nimensä viereiselle pellolle, ks. Lähteenpelto. +
Toinen entinen Virtasen torpan pelto. Saanut nimensä torpan mukaan. +
Hävinnyt asumus, entinen torppa, hävinnyt yli 20 v. sitten. Isonjaon asiakirjoissa v. 1800: Woitavais torp åker. +